Kumpi malli olisi parempi alaa opiskelevalle ja mahdollisesti ammattikäyttöön soveltuva? Onko 460 200 mm terävarustus riittävä?
Onko 490 esim turhan järeä taimikon perkaukseen tai 460 alakanttiin ennakkoraivaukseen?
Jos tekee trimmausta koko kesän, niin kahvojen vaihto kannattaa, jos omasta kalustosta on kysymys.
Trimmaus on niin raskasta koneelle, että ihmettelen kovasti niitä, jotka hankkivat oikein työhön noita guttaperkkatrimmereitä. Mielellään isokuutioinen ja vääntävä kone. Kulmakin joutuu siinä melko koville.
No jaa, kyllä tuolla viritetyllä minitilhillä tuntuu pärjäävän. Vois sitä 225 terääkin harkita. Pirullinen säädettävä on kyllä. Nyt L 45 ja H varttia vaille 2. Selvästikin tivistynyt, ku muutaman tankillisen polttanut.
Kun kireää moottorisaa (Ammatti hva) – säädettiin oikeaan timmiin. Niin aikaa piti varata vähintään vartti. Noilla joillakin minuuttilukemilla ei ole kuin suuntaa antava merkitys. Kun saha on oikein hyvässä käyntilämmössä, niinensin säädetään tyhjäkäynti, eli L ja T. Kun se on vimpan päälle ja se tarkoittaa, että saha vastaa kaasuun heti, eikä nikottele yhtään, aletaan H-suuttimen säätö. Eili saha niin, että terä on ilmassa vapaasti pyörimässä – suutinmeisseli suuttimella – Ja kaasu pohjaan! Kiristetään suutinta, tai isonnetaan suutinta, etsitään sitä kohtaa, jossa moottorin ääni on ”Nelistävä”, eli se kone on alkamaisillaan röpöttöää. Säätötarkkuus on luokkaa minuutti vie pieleen. Kaasu pohjassa ei saa huudattaa ilman kuormaa puolta minuuttia pitempään.
On toki varmaa, että uusi mäntä ja uusi sylinteri vaativat sopeutumista. Oikeassa sahassa se on joskus kertänyt jopa 50 litraa, ennenkuin esim tyhjäkäynti voidaan säätää oikein pienelle. Elikkäs kone tiivistyy alussa.
Älä pihistele öljyn ja bensan laadussa. Älä kuuntele Tolloja äläkä Jeessejä.
Muista, että vaikka palstan ”Jehut” käyttävät isoa terää, kun puut ovat isoja, niin totuus on, että isossa puussa pikkuterä on tehokkaampi ja se 225 terä on nimenomaa pusikoituneen vesakon terä.
moottorisaha on ja wanha husky raivuri oli loogisia ja helppoja säädettäviä. Tässä on ikäänkuin kierrosten rajotin. Ei ole väliä, että onko h melkein kiinni vai 2 auki niin samalla lailla nelistää. Hain kohtaa siten, että vajailla kierroksilla rungolle ja sitten kuormituksesta kaasu pohjaan. Näin löysin sen alueen missä tapahtuu. L säätö tietysti ensin ja siinäkin vähän kikkailua. Eli kohta missä kiihtyy ja käy tyhjäkäyntiä nätisti, eikä tukehdu tyhjäkäynniltä kaasun lisäykseen.
Ei esim. 201:n H suuttimessa mitään säätövaraa ole ollut enää vuosiin. H suutin on rajoitettu ja se pitää olla täysin auki aina jos se ei riitä rajoitinta voi vääntää isommalle väkisin.
ei ole mitään rajottimia. Molemmat suuttimet saa kiinni ja auki, miten tahtoo. Piti vain tehdä sopiva 4mm kuusioavain, joka sopi. Laulatin konetta kolmioterällä pusikossa, kovaa touhua. Edellinen raivuri leipo kiine juurikin samassa touhussa.
Ei taida mikään raivaussaha kestää pitkään kolmioterän käyttöä raivaamisessa. Tulee kovia iskuja kulmavaihteelle ja kuormittaa liikaa moottoria. En ymmärrä miksi tuollaista terää raivausahoissa saa edes käyttää kun teränsuojankin joutuu poistamaan että saa kiinnitettyä.
Kolmioterää käytettäessä pitää olla ihan kaikki kierrokset, jotka vaan löytyy. Terän käytössä pitää käyttää myös sektorisuojaa, jonka kuuluisi olla aina asennettuna paikoilleen. Teräksinen kolmioterä edellyttää tehokasta sahaa, jos sillä joutuu yli sentin vahvuista varvukkoa niittämään.
Joo, sahan mukana tuli myös kolmioterä+ sektorisuoja ja ruohopää+sektorisuoja. Kaivelin paketista, koska nyt on ruohokulma noita varten joutilaana. Äkkiä käy vaihto. Käsittääkseni niin kolmio, kuin ruohoää ovat tarkoitettu ruohokulmalla käytettäväksi. Vähemmän kierroksia ja terät ovat vaaterissa maahan nähden. Mettäkulmaan kuuluu laittaa vain raivausterä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.