Kumpi malli olisi parempi alaa opiskelevalle ja mahdollisesti ammattikäyttöön soveltuva? Onko 460 200 mm terävarustus riittävä?
Onko 490 esim turhan järeä taimikon perkaukseen tai 460 alakanttiin ennakkoraivaukseen?
Kova tuntuu olevan epäusko sähkösäätöjä kohtaan. Kyllä siellä useampia haisteltavia kohtia on, joista ottaa jatkuvasti tiedot talteen ja muuttaa seoksen sopivaksi. Lisäksi Stihlissä on pakkokalibrointikin, jolla saadaan säädöt pakotettua sen hetkiseen keliin. Raivureissa vedetään käyntiin ”ryyppy päällä” ja annetaan käydä 90 sek tyhjäkäyntiä ilman kaasuun koskemista, sen jälkeen suoraan sammutus. Seuraavan käynnistyksen jälkeen on kelin mukainen säätö sahassa. Onkohan tuo ohjeistus jo käyttöohjeissa, alkuun ei ollut?
Stihlhän on aina ollut hitaampi hioutumaan kunnon vireeseen, useita tankillisia kestää.
Käyntiin se lähteen aina viimeistään toisella nykyisyllä, oma ollu välillä viikon räntäsateessa pienen kuusen alla ja missä milloinkin niin yleensä lähtee käyntiin ekalla. Säätöihin en ole koskenut koskaan, tulpan vaihto silloin kun tarvii, ilmasuodattimen puhdistus välillä ja tietysti terä kunnossa ja ei muuta kun bensaa tankkiin ja kovaa menoo..
Myös se ”ihan ominaisuus”, että saha kylmänäkin tottelee kaasua heti käynnistyttyään, on merkki siitä, että seos on kuumalle sahalle liian rikas. Kuka pystyy tekemään moottorisahausta tankillisen kylmällä sahalla? V= Ei kukaan. Polttomoottori ei pitkään käy kylmänä.
Raivaussahan ei tulppaa tarvitse vaihtaa, minulla on 10v vanha fs 450 ja tulppa on alkuperäinen. Hyvin toimii, viilasin vanhan terän kaksoishampaiseksi ja kyllä on sahaaminen helppoa. Tehot riittä vaikka kuitupuiden kaateluun.
Eihän sitä tarvii vaihtaa jos hehtaarin vuodessa sahaa ja joinakin vuosina vähän vähemmän. Mutta kyllä yhdellä tulpalla 70 – 100 ha sahaa.
Nyky sahat ja varsinkin niiden virtalaitteet on hyvin suojattuja että vesi ja räntäsateet ei juurikaan vaikuta niiden käyttöön.
Pahin virhe on että jättää vanhat bensat kaasuttimeen talveksi. Itse kaadan aina tankin tyhjäksi ja laitan puolitankkia pienkonebensaa ja käytän sahan lämpimäksi. Keväällä kaasutin toimii ja ei ole ongelmia käyntiinlähdön kanssa.
Tulpat ovat huonontuneet – varsinkin yleismalliset tulpat, joita pienkoneissa käytetään. Huonokuntoinen tulppa vioittaa sytytyslaitteita huonolla tuurilla.
Tilasin eräästä nettikaupasta NGK:n tulppia ihan piruuttani ja kokeeksi neljä kpl. Tulpat maksoivat alle 5 €. Oletin, että ne tulevat kirjeenä. mutta ne tulivat Smart-postissa suurimmassa mahdollisessa pahvilaatikossa, Tilkkeenä oli sitten niitä parin litran ilmapusseja, joiden avulla lähetys pysyi kunnossa. Laatikkoon olisi mahtunut ainakin neljä moottorisahaa laipat irroitettuna.
Kun tulppa maksaa pari – kolme € ja sen keskielektroidi on pyöristynyt ja sivuelektroidi on ohentunut selkeästi, niin jo polttoaineen kulutuksen ja sahan tehon takia kannattaisi vaihtaa. On myös sattunut, että tulpasta on irronnut hieman isompi pisara metallia – kaikki eivät ymmärrä sitä, että sytytyskipinä on valokaari, jollaista käytetään myös metallien hitsauksessa, mutta kerron nyt pikku salaisuuden.
Pienen pieni sulan metallin hiukkanen polttaa metalliin reiän. Menetelmä on tuttu monelle armeijan käyneelle, joka on ollut hereillä, kun on kerrottu Ontelokranaateista joilla tuhotaan jopa panssarivaunuja – (singolla tai tykillä), – joissa on todella paksut ja lujaa metallia olevat panssarit.
Ja tähän asiaan ei Jeessillä eikä Tollolla ole mitään sanottavaa!
Tuota pienkonebensaa malttaa nuukinkin puotipuksu ostaa viiden litran kanisterin. Sillä tankkaa pienen sahan tankin vaikkapa pulilleen aika monena vuotena, vaikka niitä olisi parikin. Kokemukset n. 15 vuoden ajalta on, että kone lähtee jopa kertanykäisyllä, jos se on sammutettu vuosi sitten ryypyllä, käynnistyttyään se myös toimii kuin olisi eilen viimaksi käytetty.
Jätkälle on jäänyt ontelokranaatin toiminta epäselväksi. Tulpalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Vaikutus perustuu suunnattuun rajähdyspanokseen joka kohdistaa polttovaikutuksen pienelle alueelle joka tekee metalliin reiän.
Ei ole kovin hyvää sanottavaa 490 sahasta. Tuntuu hitaalta kiihtymään ja koko saha vempulalta käsissä. Husqvarna uskaltaa sentään painaa puita maahan putkella jossain määrin. Sektorisuojista sen verta että aina lähtee uusista sahoista ennen ensimmäistä käynnistystä pois. Ja ei ole muutkaan jokka on kokeillu ilman niin laittanu takasin.
Joka sahailee ilman sektorisuojaa, ei osaa käyttää Raivaussahaa.
Tollo ei näköjään tunne lainkaan ontelokranaatin toimintaperiatetta, no eipä sitä totaalikieltäytyjille tietenkään ole opetettu, he vain kuokkivat Karviassa suota ja sitten istuttivat niille saroille männyntaimia.
Räjähdykseltä kuulostava jysäys synnyttää liekin, joka läpäisee jopa metrin paksuisen teräksen ja panssarivaunu palaa huolellisesti noin 4000 celciusasteen sytyttämän, mutta reikä syntyy silmänräpäyksessä metallikartion sulamisen aloittamana. Jos on joskus hitsannut kaasulla, tietää, millä perusmetallin sulaminen saadaan kätevästi alkuun.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.