Paras hyötysuhde on, kun kone ottaa kohtalaisen tarkkaan ne kierrokset, jotka valmistaja on koneelle suunnitellut ja toteuttanut. Jos kone ei röpötä yhtään, seos on liian laiha, eikä saada ulos niitä tehoja, jotka on siihen laitettu. Jos käynti on tasaista röpellystä, puuttuu ylärekisteristä helposti 1000 – jopa 2000 kierrosta. Koneesta ei saada täyttä tehoa, se katrstoittuu ja sen esim kytkin luistaa liian helposti. Myös polttoaineen kulutus kasvaa ja saattaa olla, että täydellä tankilla saa sahattua vain tunnin ja viisitoista minuuttia ja kaveri samanlaisella päästelee pari tuntia.

Varvikello olisi joillekin ”suhareille” aivan välttämätön varuste.(Tosin he eivät uskoisi edes sitä)

Jos oikein huippusahuri sahailee ”joka päivä” samalla sahalla, jonka ilmanputsaria ei pestä koskaan, sytytystulppa on vielä kolmen vuoden tehokkaan sahaamisen jälkeen kertaakaan avaamatta je teräketjua vaihdetaan korkeintaan kerran vuodessa, eikä sen purupiikkiä ole viilattu lainkaan, niin sanonkin, että tuollainen kolmivuotia saha pitäisi säätiöidä museoon – Samoin sen sankarikäyttäjä. Siinä on yhdistelmä, josta kaikkien pitäisi oppinsa ammentaa.

Paljonko yli kymppitonnin vuodessa Kopsurin omat verotettavat ansiotulot metsätyöstä ovat?

Hyvin sanottu Kopsuri, olen paikallistason pehertäjä paikallisimmasta päästä. On ilo laulattaa sahaa paikallisesti.

Kopsuri:”2017 ansiotulot 55 tuhatta 2018 ansiotulot 42 tuhatta.”

– Siis Verotettavat henkilökohtaiset ansiotulot metsätyöstä? Sehän tietäisi jo  8000 €:n bruttoansiota / kk.  Ihan hyvää tasoa.