Kasvu- ja ympäristöturpeen parissa on työpaikkoja. Toki näistäkin tulee laskennallisia päästöjä, mutta ne eivät tule energiasektorille vaan ymmärtääkseni maankäyttösektorille, joka on meillä nettonielu.

Puuki: Syvät ojat saattaa kertoa siitäkin, kun turvemaa ei ole enää ojikko- eikä muuttumavaiheessa , se on muuttunut turvekankaaksi.

Mielenkiintoinen juttu tuo, että syvemmällä ojituksella turvemaapohjien hiilipäästöt loppuvat. Tutkimusta kaivattaisiin.

Linkissä taas ei ole huomioitu valtavaa luonnon soiden metaanipäästöjen loppumista ojittamalla. Johtopäätöksiä kuitenkin tehty.

Murtosuon metsän kaltaiset suometsät aiheuttavat Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuodessa 8 miljoonan tonnin hiilidioksidia edestä päästöjä.

Jos luonnon soiden maankäytön muutoksella saadaan hiilipäästöjä lisää, niin miksi metaanin päästöjen laskua ei ole huomioitu?

Vertailun vuoksi: kotimaan kaiken liikenteen vastaava luku oli viime vuonna 11,7 miljoonaa tonnia. Tosin samaan aikaan suot on saatu kasvamaan puuta, joka sitoo hiilidioksidia lähes kaksinkertaisen määrän. Ongelma kuitenkin on siinä, että puiden sitoma hiilidioksidi vapautuu yleensä joidenkin kymmenien vuosien sisällä takaisin ilmakehään, turpeessa hiili pysyy käytännössä ikuisesti.
Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että soiden ojittaminen metsäksi onkin ilmaston kannalta näin iso asia. Valtiokin yhä tukee entisten soiden ojien kunnostamista, kuten se on tehnyt jo yli puoli vuosisataa.

https://yle.fi/uutiset/3-11157959

Näkyy sitten Heinolakin tavoittelevan hiilineutraalisuutta jo vuonna 2030. Tähän asti kaukolämmön tuotanto on ollut siellä pitkälti turpeen varassa. Naapurikaupungin Lahti Energia käyttää jo nyt alueelta lähes kaiken kertyvän energiapuun, joten seuraamme täällä mielenkiinnolla miten tavoite käytännössä toteutetaan.

Metaani jää pois, kun sitä ei nykyisten laskentasääntöjen mukaan kuulu huomioida valtioiden virallisissa tilastoissa, kuten ei muitakaan luonnontilaisten alueiden päästöjä ja nieluja. Ihmisen toiminnan alla olevilla ja ihmisen muuttamilla alueilla lasketaan niiden nykyiset päästöt, ei historiallisia muutoksia, paitsi: muutokset maankäyttömuodosta toiseen ihmisen muuttamilla alueilla. Luonnontilaiset alueet eivät ole laskennan piirissä, enkä usko, että muut maat suostuisivat niitä mukaan ottamaan, jos suomaa Suomi sellaista esittäisi. Poikkeuksena ehkä Kanada, Venäjä ja Indonesia, joilla on itsellään paljon soita. Tai jos suostuisivatkin, hanke varmaan kaatuisi laskennan epävarmuuksiin, onhan laskennalla suuri taloudellinen merkitys.

AJ: Metaani jää pois, kun sitä ei nykyisten laskentasääntöjen mukaan kuulu huomioida valtioiden virallisissa tilastoissa,

No ei jää pois, kun on kiistanalainen (contentious).

The IPCC guidelines present methods for estimating net GHG (kasvihuonekaasu) emissions due to anthropogenic activities; natural emissions and sinks are not to be included in national inventories.
However, the distinction between anthropogenic and natural is not always clear, and different national interpritation of this distinction have led to difficulties in comparing country emission estimates. This issue has been particularly contentious for 1) rice cultivations (that is rice is grown on lands that were previously freshwater wetlands, are the rice CH4 emissions just a replacement for what would have occurred naturally?)Are they natural or are they an anthropogenic activity that should be included in inventories?The rice question is most important in Asia, where over 90% of word`s rice growing area is located.

Maankäytön muuttuessa päästöjen ja nielujenkin muutuessa on kiistanalaista huomioidaanko riisinviljelyn metaanipäästö ihmisperäiseksi vai luonnon päästöksi, kun viljelyalue on ennen viljelyynottoa tuottanut myös metaania.

Tummennettu teksti tarkoittaa esim. luonnonsoiden osalta, että luonnon soiden nieluja ei voi käyttää hyväksi kansallisissa laskelmissa eikä silloin päästöjäkään tarvitse huomioida, mutta on kiistanalaista voidaanko esim. metaanipäästöjen nollaantuminen maankäytön muutoksen seurauksena ottaa huomioon.

Järjetöntähän tuo olisi, jos luonnon päästöjen vähentäminen (metaani) ei kuuluisi ilmastotavoitteisiin, kun kyseessä Suomenkin osalta metaanin päästövähennys on valtava jotain 30 milj.tn/v ja Suomen kaikki päästöt ovat luokkaa 53 milj.tn/v.