Taimikonhoidosta ei tule mitään tuloja .   Menojen useampikertainen verovähennysoikeus olisi hyvä motivaattori lisätä halukkuutta tehdä niitä eikä byrokratia lisää kuluja kuten Kemerassa helposti käy.  Kotitalousvähennyksen tyyppinen veron vähennysoikeus voisi toimia kunhan tuki ei valuisi kokonaan työntekijöille vieraan työvoiman käytössä.

Vieraalla työvoimalla teetettynä th on melko kallista tai hyvin kallista suhteessa puun kantohintaan  eikä nykyään kovin suuri osa  lukuisista mo:sta tee enää th:ja itse.   Moninkertainen (n. 3,3  x,  pii olisi melko lähellä)   verovähennys vastaa samaa kuin koko menon vähentäminen suoraan tuloista  (~  kotitalousvähennys  jossa pitää lisäksi maksaa omakustannusosuus ja vähennysmäärä on rajattu ).    Verotuki tulisi olla kemeran lisäksi eikä sen tilalla.

Tolopainen kertoo lähes aina vain omasta tilanteestaan.   Minulla on usein tapana   kertoa myös yleisemmin koko metsäalaan liittyviä asioita.      Mutta hyvä että kerrankin mielipiteet kohtasi lopulta ja päästiin  yhteisymmärrykseen, ainakin melkein ; piin arvo on niin  lähellä 3,3 :a että kyllä tässä voi jo sanoa yhteisymmärryksen voittaneen lopulta erimielisyydet.

Vantaan Energia on parhaillaan (2018) muuttamassa Martinlaaksossa vanhaa öljykattilaansa puuta, haketta ja risuja polttoaineenaan käyttäväksi biovoimalaksi. Tukipolttoaineena kattilassa poltetaan turvetta, jonka osuus jää energiayhtiön tavoitteen mukaan alle kymmeneen prosenttiin polttoainekäytöstä.

Vapon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Ahti Martikaisen mukaan fakta-argumentit eivät riitä ymmärtämään turpeen vastustusta: leijupetikattila tarvitsee toimiakseen joko turvetta, kivihiiltä, rikkikemikaaleja, ureaa ja niitä neutralisoivia kemikaaleja. Puuhakevoimala ei toimi ilman tukiaineita.

Turpeen ja kivihiilen korvaaminen täysin tarkoittaisi Martikaisen mukaan noin 30 miljoonan puukuutiometrin polttamista Suomessa vuosittain sähkön ja lämmön tuotantoon. Tällaista määrää puuainesta ei ole olemassa polttamista varten.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.225038

Suomessa kiristetään vauhtia hiilitasetavoiteen saavuttamiseksi vaikka se ei mitään muutakaan maailmanlaajuisesti.  Mutta voi sitten kehaista joku, että mepä sitä vähennettiin päästöt minimiin (vaikka kalliiksi tulikin ja nälkävyötäkin kiristettiin muutama pykälä) .    Pitäisiköhän ottaa välillä  aikalisä ja miettiä miten vaikuttaa talouteen ? Jos vertaa muihin EU-maihin ,niin siellä ei olla lähelläkään tavotteita eikä niihin useimmissa maissa päästäkään.  Toisilla voi olla, ja onkin,  vähän  erilaiset tavotteetkin kuin päästä ykköseksi päästöjen vähentämisessä  .  EU:n päästöt ei vähene sillä, että ne ulkoistetaan metsäsimpien maiden kontolle.

H:gissä tuon homman ymmärtää, kun ei juuri muualla Suomessa enää hiiltä käytetäkään  ja siellä on paljon vihreitä päälliköitä ym. isokenkäisiä johdossa.

Päästöongelma ei ole metsätaloudessa vaan maataloudessa. Nautoja on aivan liikaa ja päästöjä, kolmannes päästöistä tulee ruuantuotannosta. Peltoja voidaan metsittää pari mrd ha, kun lihan kulutusta vähennetään maailmanlaajuisesti.