Keskustelut Luonto SITRA-TURVE

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 963)
  • SITRA-TURVE

    Taas yksi putiikki laittaa ruutia turve-elinkeinon lopettamiseksi. Kun putiikissa on vihreäkaapuista porukkaa elätettävänä, tottahan mölähdys on paikallaan. Eräs Oras Tynkkynenkin on tekeytynyt erityisasiantuntijaksi sinne, ja tuskimpa olisi jättänyt sorkkimatta aihetta. Uutisissa nimi ei kyllä paistatellut..?!

  • Kalle Kehveli

    En ole nähnyt missään turpeen aiheuttamia saasteita, tyhjiä puheita paljonkin. Ei valtio maksa mitään tukea turvealalle. Vero turpeessa vain pienempi.

    A.Jalkanen

    Turve pysyy maassa, jos olosuhteet pysyvät suotuisina. Ovathan vanhimmat kerrostumat esimerkiksi Leivonmäen kansallispuistossa jo tuhansia vuosia vanhoja. Fossiilit pitää jättää maan sisään mahdollisimman pitkälle. Turve on vastatuulessa sekä nostamisen että polttamisen päästöjen takia. Luonnontilassakin turvemaasta tulee kuitenkin runsaasti metaanipäästöjä. Turvealalla vähemmän maatuneen kasvuturpeen nosto matalaojitetun suon pintakerroksesta olisi hieman vähäpäästöisempi vaihtoehto polttoturpeelle.

    Elinkeinotoiminnassa pitää sallia rakennemuutos; ei vanhoja aloja voida pönkittää, jos pohja on pudonnut pois. Eläinsuojelijana pidän turkistarhausta tällaisena alana, en turvetuotantoa.

    Puuki

    Puun lisääntyvä käyttö on hyvä juttu kunhan se ei keskittyisi tuontipuun käyttöön.  Melko lyhytnäköstä on ollut työllisyyden kannaltakin , kun tuontihake saa verorahoista tukea.  Turpeen noston päästöjä pitäisi pienentää entisestä jotta vesien suojelu toimisi paremmin.  Muuta haittaa siitä ei päästöjen osalta ole koska niitä pitää verrata fossiilisten polttoaineiden päästöihin .    Muut maat osaa katsoa oman etunsa ensin mutta Suomen Tuppurainen kertoo toista tarinaa, johon ehkä itse uskoo   Eu:n kammareissa höynäytettynä.

    Sammaleet kasvaa hyvin kosteuden lisääntyessä. Runsastuneet sateet lissää  kasvua ja turpeen muodostumista.  Kummallista kun Suomessa se ei muka lisää hiilensitoutumista mutta heti naapurissa Ruotsissa se lisää sitä .

    Matalat ojat (säännöstellyt) voisi toimia ainakin kun turpeen nosto tehtäisiin vähän eri tavalla kuin yleensä.  Leveätelasilla kaivinkoneilla nostellaan turve kuivumaan kasoihin.  Pintaturpeen nostossa ainakin toimii.   Samalla metaanipäästöt vähenisi soilta.

    Ola_Pallonivel

    Kyllä on turpeen aika mennyt ohi, vaikka se monelle on vaikea hyväksyä.

    Itse yhden kesän suolla työskennellyt ja nähnyt, mitä se on. Ei kyllä ole vesiensuojelu ykkösenä mielessä, ja ihan tarpeeksi on humusta vesistöissä jo nyt. Työllistäähän se muutaman ukon, mutta joutavat hoitamaan risukkoja tulevaisuudessa. Ei tarvi metsureita Virosta asti kuskata, vaan työllistää sitä maaseudun väkeä.

    Seuraavaksi saisi laittaa maajussien vesiensuojelu tarkempaan syyniin. Kun esim. keväällä katselee tulvivia peltoja, niin näpertelyä on turvehomma siihen verrattuna. Valuu melkoinen määrä ravinteita vesistöihin.

    Puuki

    Vesien suojelusuunnitelmia on tehty jo yli 10 vuotta sitten peltojen valuma-alueilta päästöjä vähentämään. Ongelmana on , että peltojen viljelijät joutuis sen toteutuksen kustantamaan,  joten useimmiten mitään ei tapahdu.   Metsäpuolella toimii vesiensuojelu jo yleensä melko hyvin.   Jotain hienosäätöä esim. ojitusmätästykseen saisi tehdä lisää.   Samoin lehtipuuston poistamien rantakaistaleilta rannan tuntumasta kuuluisi vesien suojeluun, ei niiden jättäminen suojakaistoille.     Täsmälannoitus vähentänee peltojen ravinnepäästöjä ainakin jonkin verran .  Ei ole enää nykyään juuri kellään varaa lannottaa summanmutikassa.

    Ola_Pallonivel

    Laitetaan peltokaistaleet suojeluun, jos ei rupea maajusseilta rahaa löytymään. Niin ne joutuu muutkin kiinteistön omistajat itse suojelun maksamaan, esim. paskalaki.

    Metsien ojitukseen on kai tulossa tiukennuksia, näin olen ymmärtänyt. Ja hienosäätöä sinne tarvitaankin, siitä olen samaa mieltä. On myös metsien ojitus saanut melkoisen määrän tavaraa liikkeelle.

    Scientist

    Kyllä turpeen poltosta pitää luopua hallitusti ja oikeudenmukasesti huomioiden turveyrittäjien investoinnit. Turve on sen verran  suuri CO2-päästöjen lähde. Kuitenkin sen vähäinen käyttö varmuuspolttoaineena pitää säilyttää. Itse asiassa turpeen laajamittainen käyttö Suomessa alkoi vasta 1970-luvullä öljykriisin jälkeen. EU:lta on tiettävästi rahaa alan työntekijöiden tukemiseen. Turpeelle kyllä varmaan jää muita pienempiä käyttömuotoja kuten kasvuturve ja aktiivihiilen tuotanto yms. Käytännössä turpeen poltto korvautunee lyhyellä aikavälillä metsähakkeella ja pitemmällä aikavälillä myös erilaisilla lämpöpumpuilla. Runkopuuta pidä polttaa. Nythän tiettävästi Suomi vie vieläkin pellettejä ukomaille, vaikka niillä olisi käyttöä Suomessakin.

     

    Mettämakuri

    Jauhelihaa ja maitotuotteita ei tule kauppaan jos ei ole naudoille ruokaa.

    Rantapellot kaikki luomu tai biodynaamiseen viljelyyn.

    Puuki

    Rantapellot kaikki luomu tai biodynaamiseen viljelyyn.

    Tuon on hyvä ehdotus.  Puna-apila esim. sitoo typpeä maaperään ilman  apupaskan kylvöä ja monivuotiset kasvit kerää juuristoonsa paljon hiilidioksidiakin.

    Tolopainen

    Kovin on vanhanaikaista ajattelua tuo eläinproteiinien käyttö. Jos niitä haluaa broileri on luonnon kannalta vähiten haitallinen ja koko tuotantoketju voidaan automatisoida, tulee edullista lihaa. Heinäpellot soveltuvat tuottamaan biomassaa, josta voidaan tehdä biokaasua. Sitä syntyy paljon enemmän kun laitetaan heinä suoraan reaktoriin. Eläimiä ei tarvita tuohon prosessiin.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 963)