› Keskustelut › Luonto › SITRA-TURVE

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 963)
1 2 3 … 18 19 20 … 95 96 97

  • SITRA-TURVE

    Lähetetty: 23.6.2020, 08:08

    Taas yksi putiikki laittaa ruutia turve-elinkeinon lopettamiseksi. Kun putiikissa on vihreäkaapuista porukkaa elätettävänä, tottahan mölähdys on paikallaan. Eräs Oras Tynkkynenkin on tekeytynyt erityisasiantuntijaksi sinne, ja tuskimpa olisi jättänyt sorkkimatta aihetta. Uutisissa nimi ei kyllä paistatellut..?!

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Luonto Luonto
  • nuori isäntä 23.7.2020, 20:52

    Bioenergia ei ole näköjän kestävää:

    https://mobile.twitter.com/O_Tiainen/status/1285506370310201344

    Voi voi…

    Scientist 24.7.2020, 11:16

    Niin Hollannissa ei ehkä ole, ei liene sellaisia sivuvirtoja kun Suomen prosesseissa. Ei Suomessakaan runkopuuta pitäisi polttaa.

    Minuakin on häirinnyt nämä epämääräiset puheet turpeen ym. verotuesta. Kyseessä on vain alennetut verokannat. Samoin suurin osa ns. yritystuista on itse asiassa alennettuja verokantoja. Mikä on sitten oikea verokanta, maksammeko me muut kenties korotettua verokantaa ? Ainakin sähkössä näyttää olevan niin. Minullakin sähkön siirtomaksusta (Elenia) on 48% veroa,

    hemputtaja 24.7.2020, 11:33

    Olikohan taas näyte asiantuntevasta harhaan johtamisesta. Eilen telkun uutisissa taivasteltiin vesistöjen tummumista, mikä pitää paikkansa. Ovat ruskettuneet muutamassa vuodessa.

    Asiantuntija asiantuntevasti syytteli ilmaston lämpenemistä ja erityisesti turvemaita ja ehdotteli ojien täyttöä.

    En tuota lämpenemisen syyllisyyttä epäile. Lämpöhän saa maaperästä irti enemmän humusta. Sitä epäilen, että suurin syyllinen olisi turve ja ojitus. En muista aiheesta tutkimusta, en edes ojien täytön hyödyistä, vaikka kovasti tärkeää tuntuu joillekin olevan. Kirkasta vettä olen noissa vanhoissa ojissa nähnyt – ainakin osassa.

    On myös tuntumaa varsinkin Pohjanmaan joista ja puroista ja jo ajalta ennen ojituksia. Ruskeeta oli vesi ja on varmaan vieläkin. On siellä noita soitakin vissiin runsaasti ja pellot pitkin jokien varsia, että tiedä sitten. Kirkasvetinen puro tai lampi oli kuitenkin harvinaisuus.

    Scientist 24.7.2020, 11:37

    Suomen järvet ovat moneltaosin luonnostaan humuspitoisia. Suomi on täynnä Tervajärvi nimisiä järviä, joiden nimi tulee niiden tummasta vedestä.

    A.Jalkanen 24.7.2020, 11:53

    Kiintoaine- ja humuspäästöt, eli huuhtoutuminen ja eroosio pelloilta ja suometsistä, voivat tosiaan lisääntyä, jos suurempi osuus vuotuisesta sadannasta tulee vetenä. Toisaalta turvemaita ennallistuu koko ajan ja turvemaametsien jatkuva kasvatus matalaojituksineen todennäköisesti alentaa vesistöpäästöjä.

    Metsuri motokuski 24.7.2020, 13:06

    Aika kaksinaistahan tuo huuhtouman estäminen on. Uudistusojituksia tuetaan kemeravaroin ja toisaalta ojia lapioidaan tukkoon ja vaaditaan soiden ennallistamisia.

    Näyttäis että ihan oikeasti että valumapäästöjä ei halutakkaan rajoittaa.

    Puuki 24.7.2020, 13:28

    Uudisojituksia ei tehdä juuri yhtään.  Vain kunnostusojituksia jonkin verran.   Ojitusmätästyksiltä saattaa joskus tulla lisävalumia , jos ei ole tehty suodatusalueita yms.  Päästöjä tulee myös ennallistamiskohteilta aluksi.

    Visakallo 24.7.2020, 13:51

    Rahkasammalen kysyntä ja kasvatus lisääntyvät Suomessa, eli soita tullaan hyödyntämään jatkossakin, vai halutaanko sekin kieltää ja siirtää rahkasammalen tuotanto muihin maihin?

    https://yle.fi/uutiset/3-11022488

    A.Jalkanen 24.7.2020, 14:24

    Muistelisin nähneeni uutisen, jossa turpeen muiden käyttömuotojen (kuin energia) kehittämiseen oli luvassa tukea. Olisiko näistä EU:n uusista tukirahoista peräti.

    Soiden ennallistamisten kanssa pitää olla tosiaan varovainen, koska se lisää päästöjä sekä lyhyellä (vesistöpäästöt) että pitkällä aikavälillä (metaani). Parhaita noihin hankkeisiin olisivat rehevät turvemaan pellot ja ne rehevät suot, joita ei katsota saatavan metsänkasvatuskelpoisiksi edes tuhkalannoittamalla. Ennallistamistuet siis vain erittäin tarkan seulan läpi.

    Rajaisin kemeran käyttöä ojahankkeisiin niin että kunnostusojitus voisi olla hyväksyttävää, mikäli hankealueella voidaan samalla parantaa vesiensuojelua.

    nuori isäntä 24.7.2020, 17:02

    Tänä kevänä isonnettiin yhtä ojaa, kun piennar painui viime ”talven” puunajosta montuksi. Nostettiin maata ojista ajouraksi. Samalla allasta(kahden ojan yhtymä kohta) isonnettiiin muutaman kauhallisen verran. Allas sijaitsee märän vesijätön reunalla jonka toisessa päässä (n. 350m) on lampi. Hieman isonnetusta päätyojasta ja altaasta kiitti sorsapesue joka on siinä nyt tämän kesän asunut. Kaivuun jälkeen myös kalahavaintoja ojista on tullut nyt enemmän kuin aiemmin. Kaivuiden seurauksena humusmäärä lammessa ei kasvanut, kun se vesi pysää altaaseen ja sen jälkeen vesijättö toimii suodattimena ja vesi ”tihkuu” lampeen sen läpi. Tästä ojituksesta ainakin sorsapesue ja kalat näyttivät tykkäävän. Sellainen kamala ojitus rikos täällä.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 963)
1 2 3 … 18 19 20 … 95 96 97