Kantoraha voi jossain päin suomea olla 0 ja muutaman euron välissä, mutta ei todellakaan kaikkialla suomessa… Ensiharvennuksista kun saa kantorahan lisäksi 430e/ha kemeraa ei se ihan niin kannattamatonta ole metsäomistajalle kun luullaan, monesti todella monesti ensiharvennuksista metsänomistaja saa enemmän euroja kun puut ohjataan kaikki energiaksi eikä kuiduksi. Kuidulla latva 6-7cm riippuen ostajasta, energiaranka latva 2cm tai 3cm riippuen ostajasta, myös tämä pieni seikka sekä että kaikki puulajit kelpaa tukee sitä että energiaksi.

Etelä-Ruotsin Pajuviljelmillä ( pelloilla) on päästy ilman kemiallista lannoitusta jopa lähes 70 kiinnon vuosittaiseen lisäkasvuun. Nimenomaa lisäämällä leppää hieman pajun joukkoon, on kasvu ollut miehekästä.

Suomalaisissa ”kokeiluissa” on hoidettu koealat puutteellisella tiedilla ja kasvu on jäänyt reilusti alle 40 kiintoa /v.

On totta, että pajun energiasisältö on kehnompi kuin esin metsähakkeen, mutta kun se ilmoitetaan lukuna 18,54 % pajulla ja metsähakkeella 19,2 %, niin en olisi kovasti huolissani lämpöarvosta.

On todettu, että pajun kanssa pitää kattilatyyppien ja hakkurin hakkeen muodon kanssa olla tarkkana, mikä onkin ymmärrettävää, kun paju koostuu paljolti varpumaisesta puunosasta.

Lähde: VTT v.2015

Kirjoitin planter asian väärin mutta toivottavasti asian ymmärsit. Koneurakoitisijat varmaan korjaisi pajua vaikka motolla jos maksaja vaan löytyy. Ajattelin asiaa lähinnä kansantaloudellisesti. En niinkään mitä metsänomistaja puusta saa tai urakoitsija. Tiedossa kyllä on että metsänomistajaa ei kiinnosta mistä kuutiohinta muodostuu kunhan se on riittävä.

Katsotaan nyt alkaako energiapajukot yleistymään ja aletaanko puimureihin investoimaan. Olen aika skeptinen.

Se on kyllä totta, että iso reservi e-puuta on ensiharvennusmetsissä odottamassa kiireellistä harvennusta ja ne pitäisi ensin saada tehtyä.   Kansantalouden kannalta kotimainen energia on paras vaihtoehto ; siihen kuuluu verotuloja joka välissä,  ja lisäksi tehdyn metsänhoidon muut tulevat hyödyt myöhemmin.

Verorahoille on tulevaisuudessa varsinkin  paljon uusia ottajia, jos/kun yhteisvastuurahastosta aletaan jakaa tukea Euroopassa. Toivottavasti ei mene ihan kuten on ehdotettu ; 9 mrd olisi kuulemma Suomen osuus 750 mrd €urosta.  Ei esim. Italian mafialle kannattaisi antaa yhtään ilmaista elvytysrahaa. Ne ”sijoitukset” kun ei nosta sen maan taloutta mitenkään.   Lainarahatkin pitää maksaa joskus takasin , toisin kuin Arhinmäki luulee, kannattaa  asiaa kysyä oikeilta sen alan asiantuntijoilta eikä poliitikoilta, jos on epäselvää.  Ei tule kuin Manulle illallinen ilmaiseksi vaikka kuinka olisi nolla-tai miinusmerkkisellä korolla saatavissa lainaa tällä hetkellä.  Jos lainat jää/jätetään maksamatta, menetetään taloudellinen itsenäisyys . Silloin oltaisiin kuin Pohjolan Kongo ihan varmasti.

Lueskelin joutessani Sitran turveraporttia. Tässä joitakin huomioita.

Ainoa suotutkimus johon raportti nojaa on Jyri Seppälän  ym. 10  vuotta vanha ”Kriittinen analyysi Suomen energiatureesta”. Ei esim Ojasen tutkimuksia mainita, vain joku esitelmä on kirjallisuusluettelossa.

Kuvassa 25 on käytetty 100 vuoden GWP-kertoimia. Tilanne muuttuisi huomattavasti jos olisi käytetty 20 vuoden kertoimia (esim metaanilla se on noin 85 käytettyn 25 asemasta). Tämä olisi muuttanut luonnontilaiset suot huomattavasti pahemmiksi päästölähteiksi. Samoin kuten A Jalkanen totesi, ei metsänkasvua ole huomioitu ojitetulla suolla.

Työntekijämäärien arvioinnissa ihmetyttää, että turve työllistää Suomessa huomattavasti vähemmän ihmisiä (2500) kuin Irlannissa ja Ruotsissa (>4000), vaikka niissä turvetta käytetään Suomea vähemmän polttoon. Onko Suomessa jätetty välilliset vaikutukset (mm. kuljetukset) huomioimatta.

Turvetta korvaavien vaihtoehtojen tarkastelussa on jätetty huomioimatta ns. kaksoiskaappaus eli bio-CCS (bioenergia ja hiilidioksidin talteenotto).  Tämän kehittämistä on suositellut IPCC:kin. Kategorisesti kaikki poltto nähdään negatiivisena. Toki bio-CCS on vielä kaukaista tulevaisuutta, mutta niin ovat myöskin modulaariset ydinvoimalat.