”Hyvä on olla ennakkoluulottomia visioita tulevaisuuteen, luulen ma.”

Visioita saa olla, mutta sen pitää perustua suomalaisten etua palvelevaan ajatukseen.

Fossiilisia polttoaineita ja turvetta polttavat laitokset ovat yleensä melko suuria sähkönja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Lämpöä voidaan varmaan tuottaa paljolti lämpöpumpuilla ja hukkalämmön talteenotolla (myös lämpöpumpuilla), mutta lämpöpumputhan vain kuluttavat sähköä. Miten puuttuva sähkö tehdään ? No ehkä uusi ydinvoimala, tuulisähkö ja Kemin sellutehdas parantavat ajan mittaan tilannetta. On kyllä vahinko jos yhteistuotanto CHP laitoksia ajetaan alas suuressa mittakaavassa, koska Suomessa sekä sähkön ettän lämmön kulutus kasvaa voimakkaasti talvella. CHP-laitos vastaa näihin molempiin ja sen hyötysuhde on hyvvä (90%).

Saadaan parannettua suomalaisen talouden laadullista ja määrällistä kasvua kun aletaan ajoissa miettimään mitä fossiilisten jälkeen.

”Eikös nyt ole jo se tilanne että sähköntuotantoon ei juuri lämpövoimaloita käytetä. Sähkö tuotetaan jo muualla tavalla sitä luokkaa ettei lämpövoimaloiden lauhdesähkölle ole tarvetta ainakaan joka paikassa.”

Mitä on lämpövoimaloiden lauhdesähkö ? Varsinaiselle lauhdesähkölle ei juuri ole tarvetta enää nykyaikoina (teho 40%) kun kovilla pakkasilla. Tälläkin hetkellä CHP-tuotantoa (teollisuus+kaukolämpö)on noin 20% kätetystä sähköstä noin 1500 MW, noin 20% sähkön käytöstä. Tuulivoimaa tulee nyt noin 660MW, alle 10%. Vesivoimaa 1400 MW (noin 20%) ja ydinvoimaa 2700 MW (noin 30%).  Sähköverkon tilan reaaliajassa näkee muuten mukavasti Fingridin sivuilta. Googlettakaa  vain ”sähköjärjestelmän tila”.

Vantaalla ja Salossa se loppuu kun uudet jätteenpolttolaitokset valmistuu, Salossa jo ensivuoden alusta… Haastetta riittää Helsingissä, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Kuopiossa mm.. Joissa Turve/Kivihiili pitäisi korvata.