Eikös turvetta ja kivihiiltä osteta suurten kaupunkien kaukolämpölaitoksiin? Päättäjät kai demareita, kokoomuslaisia ja vihreitä.

Turpeen tuotanto usein maakunnissa kepun ja persujen alueilla. Taitavasti kritiikki on kohdistettu tuotantopäähän, vaikka polttoturpeen tuotanto loppuisi heti, jos ostopäättäjät lopettaisivat oston. Turhaa parranpärinää siis. Kunnallispoliitikot voisivat tehdä päätöksen vaikka heti.

Kyllähän turvetuotanto on yksi saastuttavimmista energiamuodoista. Niin vesistöjen kuin ilmastonkin osalta. Hyvä että korvaavia lämmitysmuotoja aletaan etsimään. Varmaan mukaan tulee niin maalämpö kuin pienet ydinvoimalat. Pelkällä puulla ei energiavajetta pystytä korvaamaan.

Mitkä ihmeen pienet ydinvoimalat. Sellaista tekniikkaa ei koskaan tule, että ydinvoimalla kaukolämpöä korvattaisiin. Kaukolämpöjärjestelmät joudutaan purkamaan, jos ne maalämmöllä korvataan järjestelmistä tulee paljon pienempiä. Kun Suomeen aina sovelletaan samoja normeja kuin Keski-Euroopassa takkiin tulee rankasti. Vihreät höperöt tulee tälle maalle liian kalliiksi. Heidät pitää elättää valtion viroissa ja vielä lisäksi maksaa ne vahingot, jotka heidän politiikka aiheuttaa.

Pienet ydinvoimalat sopivat lähinnä kaukolämmön tuotantoon. Sähköä niillä ei kannata jauhaa, koska sähkön ylituotanto on kohta edessä. Olkiluoto 3 jos valmistuu ja Pyhäjoki vielä lisäksi +tuulivoiman lisäykset sekä teollisuuden alasajo, niin mihinkä se kaikki sähkö tungetaan? Pyhäjoki jäänee kyllä kesken.

Energiaturve näyttääkin korvautuvan puupolttoaineilla kiihtyvään tahtiin, yhtiöstä arvioidaan. Kahdessa vuodessa myynti on laskenut kolmanneksella, ja näillä näkymin käyttö tulee puolittumaan vuoteen 2025 mennessä.

”Sen vuoksi energiaturpeen käytön vähentämisen vauhdittamiseen ei tarvita mitään poliittisia lisätoimenpiteitä”, Tempakka korostaa.

Lähde: Metsäuutiset 17.6.2020.

Jos lasketaan pluspuolelle luonnontilaisten ja ennallistuvien soiden tuottama turve, turpeen käytön ilmastovaikutus muuttuu paljon lievemmäksi. Huoltovarmuuden säilyttämiseksi tuotantokapasiteettiä ei pitäisi ajaa kokonaan alas, ts. ainakin kasvu- ja ympäristöturveala pitäisi säilyttää. Vesistövaikutuksia voitanee hallita rakentamalla tuotantoalueille lisää pintavalutuskenttiä ja kosteikoita? Suoluonnostakin kannetaan huolta, mutta turpeennostoalueet ovat aika pieniä verrattuna alueeseen joka on nyt meillä itsekseen ennallistumassa.

Julkaisussa

http://media.sitra.fi/2020/06/22123632/turpeen-rooli-ja-sen-kaytosta-luopumisen-vaikutukset-suomessa-tekninen-raportti.pdf

sivulla 55 kuvassa 25 on vertailu erilaisten turvemaiden maaperän khk-päästöistä. Sen mukaan luonnontilainenkin suo on yleensä khk-kaasujen nettolähde. Huomaa epävarmuusmarginaalit metaanin ja typpioksiduulin osalta, ja se että metsäojitetulla suolla ei ole huomioitu puuston kasvua.

”100 vuoden laskenta-aikajänteellä ja hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna maaperä on luonnontilaisilla soilla, metsäojitetuilla soilla ja suopelloilla kasvihuonekaasujen nettolähde (Seppälä ym. 2010). Tyypillisesti kasvihuonekaasujen päästöt ovat kokonaisuudessaan suurimpia viljelyksessä olevilla suopelloilla, sitten hylätyillä suopelloilla, metsäojitetuilla soilla ja alhaisimpia luonnontilaisilla soilla (kuva 25). Jotkut luonnontilaiset suot voivat olla kasvihuonekaasujen nettonieluja, jos metaanipäästöt ovat hiilidioksidiekvivalentteina alhaisempia kuin hiilen sitoutuminen suohon (Seppälä ym. 2010).”

Todennäköisesti pienimmät maaperän päästöt löytyvät karulta ennallistumassa olevalta suolta, jossa turvekerros kasvaa ja metaania ei vielä tule kovin paljon. Suurimmat kokonaishiilinielut (maaperä + puusto) taasen niiltä reheviltä ojitetuilta soilta, joilla ei ole ravinne-epätasapainoa ja puusto kasvaa vauhdikkaasti.