› Keskustelut › Metsänhoito › Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 7 8 9 10 11

  • Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

    Lähetetty: 27.9.2015, 09:15

    Hirvijahti käynnistyi viikonloppuna. Vain murto-osa seuroista käytti heti mahdollisuuttaan, vaikka vahinkoihin nähden liian suurena pidetty hirvikanta aiheuttaa koko ajan hirvikolareita maanteillämme sekä vahinkoja metsätaimikoissa.

    Siksi Sipilän hallitus voisi hallituksen määräyksellä vaatia riistakeskuksia määräämään metsästysseurat hirvikannan leikkaustalkoisiin jo tämän metsästyskauden aikana. Aluksi voisi määrätä jo tälle kaudelle myönnetyillä luvilla kaadettavaksi kaksinkertaisen määrän hirviä.

    Jos metsästysseurat eivät siihen kykenisi, pitäisi valmistella siirtyminen pyyntiluvista vapaaseen hirvieläinten metsästykseen.

    Eihän nykyisen pyyntilupakäytännön ole pystynyt suunnittelemaan metsänhoitoa paremmin tuottavaksi. On jouduttu yleensä joka paikkaan istuttamaan kuusen taimia. Niistä hiuomattavaa osaa kurittaa keväthallat kymmeniä vuosia, eikä laatupuuta näin pääse muodostumaan.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 7.10.2015, 19:10

    Palaan vielä noihin kaatomääriin .
    Jos ne ovat olleet vuodesta toiseen tuolla tasolla , täytyy jahdin jälkeinen jäävä kanta olla luokkaa 5-6 yksilöä / 1 000ha .
    Anton on ponnekkaasti syyttänyt maattomia hirvimafioosoja hirvien suuresta määrästä . Näkyy onnistuvan maanomistajavetoinen seurakin ylläpitämään liian suurta hirvikantaa .

    Omassa seurassani on tällä hetkellä enää yksi maata omistava metsästäjä . Maattomia jäseniä on kymmenen . Hirvitiheys seuramme alueella on ollut jo lähes 10 vuotta tasolla 2 / 1 000 ha tai alle.
    Olisimme kernaasti ottamassa maanomistajia mukaan toimintaan , mutta kukaan ei tunnu ”kiireiltään ” ehtivän . Tämä on yleinen ongelma hijenevillä ja asutuskeskuksista kaukana olevilla alueilla .
    Meillä huolimatta usean vilkkaan taajaman läheisyydestä .

    Anton Chigurh 7.10.2015, 20:19

    Nyt alkaa tulla edes vähän oikeansuuntaisia lukuja (totuus on todellisuudessa paljon karmeampi):

    ”Niko”:
    ”…hirvieläinten erityisesti taimikolle aiheuttamien vuotuisten kansantaloudellisten menetysten (nykytaso 2,4 mrd/v)…”

    Siis tuo vahinkoja massiivisesti aliarvioiva sepustus päätyy jo selllaiseen lukuun kuin 60000€ ammuttua hirveä kohti.

    mehänpoika 8.10.2015, 07:20

    Jos Nikon ilmoittamat, luonnos Sipilän hallituksen kärkihakkeista, hirvipolitiikkaa koskevat tiedot pitäisivät paikkansa, olisi suorittavan portaan tieto, ”tällä mennään 3 vuotta”, täyttä puppua. Siksipä epäilen näitä molempia. Lienevät perätöntä tietoa.

    Käsittääkseni MMM:n ohjauksessa olevalla Suomen Riistakeskuksella on varmaa sisäpiiritietoa lähivuosien hirvipolitiikasta. Johtaja Orava viimeisen Metsästäjälehden pääkirjoituksessa valotti tulevaa hirvipolitiikkaa. Siinä kaavaillaan hirvestykseen liittyvää ulkomaista metsästysturismia ja hirvikannan lisäämistä takuujahtien varmistamiseksi. Tällainen tulisi metsänomistajien saada jotenkin torjutuksi.

    Suomella ei ole varaa ylläpitää metsätaimikoita tuhoavia hirvieläimiä.Se on vaarantanut laatupuuhun perustuvan vaneriteollisuuden ja sahojen raaka-ainehuoltoa sekä heikentänyt teollisuuden kilpailukykyä. Hirvet vaarantavat myös suunniteltujen biotuoteteollisuuden raaka-ainehuoltoa.

    A.Jalkanen 8.10.2015, 08:13

    ”…hallitus pyrkii edistämään hirvivahinkojen vähentämistä…, tavoitteena vahinkojen määrän pudottaminen 30% vuosittain…niin että v. 2018 enää 10% tasolla nykyisitä vahingoista…”

    Jospa se ei vain ”pyrkisi edistämään” vaan panisi toimeksi. Jos tälläinen kehitys toteutuisi, se olisi suorastaan sensaatio. Metsästäjien vastustus tulee kyllä olemaan kovaa.

    Ammatti Raivooja 8.10.2015, 08:25

    En oo muuten nähnyt tänävuonna yhtään hirvientuhoamaa taimikkoa, mutta vielähän tässä on vuotta jäljellä. Viimesimmäks oon sahannu hoitamatta jääneestä kuusenistutusalueesta rauduskoivikkoa.

    mehänpoika 9.10.2015, 07:50

    Ammatti Raivoojalle:
    Sillä ei ole mitään merkitystä, jos sinä et ole tänä vuonna nähnyt yhtään hirvien tuhoamaa taimikkoa. Ilmeisesti olet perkaillut vain kuusen taimikoita, tai sitten sinulla on valikoiva näkö.

    Hirvien talviravintokohteita (männyn taimikoita) on viime vuosikymmeninä perustettu melko pieniä määriä, lähinnä siemenestä karummille maapohjille. Siis hirvien talviravintokohteet ovat olleet jo pitkään vähenemään päin.

    Kun hirvien määrä on nytkin kasvussa (hirvikolaritiastot sen osoittavat), voisi olettaa, että männyntaimikkoalueet ovat talvisin kovenevan kulutuksen kohteena. Jo tästäkin johtuen hirvien määrään olisi jo ajat sitten pitänyt saada voimakas aleneva trendi.

    Ammatti Raivooja 9.10.2015, 09:10

    No itseasiassa oon tänä vuonna raivaillu männiköitä kymmeniä hehtaareja, ehkä enemmänkin kuin kuusikoita. Mut silmät kiinnihän niitä raivataan. Mä oon ehkä kauheen pettyny ku se mitä mä nään ei vastaa sitä mitä mä luen.

    Metsuri motokuski 9.10.2015, 11:04

    Itse myös raivailin pääosin männikkötaimikoita viime kesänä. Taimikot oli 70 cm – 3 m Yhteensä raivasin noin 70 ha joista mäntytaimikoita noin 50 ha. Joten niihin mahtuu monien vuosin syönnöksiä. Sitä en voi kieltää etteikö syönnöksiä ollut, koska alue on mieluisaa talvehtimisaluetta. Mutta jokaisella alueella oli hyvä elinvoimainen taimikko, joten kyllä sitä mäntyä uskaltaa uudistaa edellen.

    Jätkä pätkät 10.10.2015, 12:41

    Hirvituhoista sen verran, että en väitä olevani menetelmän keksijä, mutta toteuttajana olen ollut.
    Nimittäin meillä oli metsäkappale paikassa, jossa oli aina hirviä ja sieltä niitä joka syksy ammutaan. Muutama männyntaimikkokuvio on olemassa, joiden perkaus – ja harvennusvaiheessa piti huomioida hirvetkin.
    Ensimmäiseksi pajupuskia hieman hoidettiin – ei poistettu. Männyt, jotka oli jo syöty pilalle, jätettiin pystyyn. Ehjiä mäntyjä jätettiin ohjemäärä hehtaarille.
    Parin vuoden kuluttua tarkastelin alueita: – Erinomaisessa kunnossa. Hirvet olivat syöneet vain jo aikaisemmiin syötyjä mäntyjä ja pitäneet pajupuskat kurissa.
    Hirvet syövät mieluusti jotain mäntyä, mutta eivät viereistä lainkaan = Makuasia!

    Jätkä pätkät 10.10.2015, 13:24

    Mehänpoikahan jauhaa paskaa, ikäänkuin ei olisi alaleukaa ollenkaan.
    Hirven ykkössapuska on paju.
    Hirvi ei syö mäntyä, jos pajua on riittävästi.
    Männyt ovat eri makuisia, hirvi syö paremmanmakuisia, eikä katso puun kauneutta.Samoin makueroa on löytynyt myös koivuista.
    Hirvi ei viihdy hyvin hoidetussa taimikossa.
    Paras hirvivahinkojen esto olisi kivääri.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 7 8 9 10 11