› Keskustelut › Metsänhoito › Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11

  • Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

    Lähetetty: 27.9.2015, 09:15

    Hirvijahti käynnistyi viikonloppuna. Vain murto-osa seuroista käytti heti mahdollisuuttaan, vaikka vahinkoihin nähden liian suurena pidetty hirvikanta aiheuttaa koko ajan hirvikolareita maanteillämme sekä vahinkoja metsätaimikoissa.

    Siksi Sipilän hallitus voisi hallituksen määräyksellä vaatia riistakeskuksia määräämään metsästysseurat hirvikannan leikkaustalkoisiin jo tämän metsästyskauden aikana. Aluksi voisi määrätä jo tälle kaudelle myönnetyillä luvilla kaadettavaksi kaksinkertaisen määrän hirviä.

    Jos metsästysseurat eivät siihen kykenisi, pitäisi valmistella siirtyminen pyyntiluvista vapaaseen hirvieläinten metsästykseen.

    Eihän nykyisen pyyntilupakäytännön ole pystynyt suunnittelemaan metsänhoitoa paremmin tuottavaksi. On jouduttu yleensä joka paikkaan istuttamaan kuusen taimia. Niistä hiuomattavaa osaa kurittaa keväthallat kymmeniä vuosia, eikä laatupuuta näin pääse muodostumaan.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MJO 2.10.2015, 22:48

    mehänpoika
    Muistan hyvin yli 60 vuotta sitten nautakarjan pidon metsälaitumilla. Lehmien polkujen kohdalla olivat kuusen paksummat juuret paljaana ja osin kuorikin rikki. Hiussuoniverkosto oli kaikki tuhoutunut.

    Ei hirviä ole niin paljoa, että ne kesäisin mellastaa laumoina sinun herkkä juurisissa kuusikoissa. Vaikka niitä liikaa onkin, muttei ne sentään metsiä tuhoa polkemalla puiden juuristonkin hajalle.

    suorittava porras 4.10.2015, 09:42

    Sillä aikaa , kun ”Puun takaa” hakee vastauksia esittämiini kysymyksiin , kannattaa miettiä todellista ongelmaa ….

    ote Markku Remeksen kolumnista MT:ssa

    ”Taimikoita hoidetaan Suomessa reilut 150 000 hehtaaria vuosittain, vaikka vuotuinen hoitotarve olisi Valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan 250 000 hehtaaria vuodessa.
    Rästissä olevaa taimikonhoitoalaa on jo 750 000 hehtaaria, mikä on yli puolet Keski-Suomen tai Pohjois-Savon maakunnan metsämaan alasta. Rästiala on kasvanut 1980-luvulta lähtien mittavasta neuvontatyöstä huolimatta.

    Miksi taimikonhoito viivästyy tai jää kokonaan tekemättä?

    Asiaa kannattaa pohtia yksityisten metsänomistajien näkökulmasta, sillä he omistavat 60 prosenttia Suomen metsäalasta ja heiltä tulee 80 prosenttia markkinoille tulevasta puusta. Metsänomistajat ilmoittavat tärkeimmäksi syyksi sen, että työ on liian kallista. Metsänhoidon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 15 vuoden aikana.

    KUSTANNUSTEN NOUSU JOHTUU osittain siitä noidankehästä, jonka hoitotöiden viivästyminen aiheuttaa: KOLMEN vuoden viivästyminen sopivasta hoitoajasta LISÄÄ kustannuksia 30-100 prosenttia.

    PS. Viimeksi mainittu kasvattaa hirvivahinkoriskiä samassa suhteessa .

    A.Jalkanen 4.10.2015, 10:27

    Ari Nikula, Ville Hallikainen, Risto Jalkanen, Mikko Hyppönen & Kari Mäkitalo: Modelling the factors predisposing Scots pine to moose damage in artificially regenerated sapling stands in Finnish Lapland. Silva Fennica vol. 42 no. 4 article id 235. http://dx.doi.org/10.14214/sf.235

    Yllä olevassa jutussa tarkasteltiin monipuolisesti männyn taimikkoa hirvituholle altistavia tekijöitä. Niiden joukossa ei mielestäni ollut lehtipuusekoitus, ainoastaan lehtipuun etukasvuisuus.

    Anneli Jalkanen: The probability of moose damage at the stand level in southern Finland. Silva Fennica vol. 35 no. 2 article id 593. http://dx.doi.org/10.14214/sf.593

    Tuossa artikkelissani tulin siihen tulokseen, ettei sekapuusto vaikuttanut taimikon hirvituhoalttiuteen. Haapa muodosti merkittävän poikkeuksen, eli jos taimikossa oli haapaa, myös taimikon mänty maittoi hirville. Haavan läsnäolo voi liittyä hoitamattomuuteen, mutta se voi liittyä myös kasvupaikan rehevyyteen. Rehevillä paikoilla kasvavat taimikot näyttävät useammin hoitamattomilta, kun vesakko kasvaa nopeasti takaisin, mutta hoitamattomuus ei välttämättä ole varsinainen altistava tekijä.

    Pitäisi päästä tarkemmin kiinni siihen, miten hirvi valitsee ruokailupaikkansa, eli hirven pään sisälle.

    pihkatappi 4.10.2015, 14:14

    Hirvien takia on ohjeistettu tekemään taimikonhoidot männiköissä myöhemmin, että hirvien jäljeltä löytyisi kasvatettava määrä taimia. Jos ei olisi hirvivahinkoja, voisi taimikonhoidon tehdä 3 metrin pituus vaiheessa, jolloin työ olisi halvempaa.

    suorittava porras 4.10.2015, 14:21

    #”…mutta hoitamattomuus ei välttämättä ole varsinainen altistava tekijä.”##

    Hoitamattomuus on valitettavasti erityisesti altistava tekijä vahinkojen syntyyn .
    Varjossa kasvava männyntaimi maistuu hirvelle useiden tutkimusten mukaan huomattavasti paremmin verrattuna runsaasti valoa saaneeseen taimeen .
    Hirvi vierailee myös halukkaasti taimikossa , jossa on paljon erilaista syötävää . Pihlaja , paju ,haapa ja kataja muodostavat yhdessä varmasti hirvelle mieluisan ravintokokonaisuuden . Niiden (ja hieskoivujen) katveessa mehevöitynyt männyntaimi on myös vaaravyöhykkeessä .
    Neljä ensimmäistä eivät juurikaan paranna taimikon
    kasvuedellytyksiä . Kituva männyntaimi edustaa puolestaan kasvukilpailun hävinnyttä osapuolta .
    Luonnon valintaa tämäkin . Vain vahvat yksilöt menestyvät ja heikommat tulevat syödyksi .

    Peltoviljelypuolella pyritään edistämään kaikin keinoin tuotantokasvien nopeaa kehittymistä . Metsäpuolella tämä käytäntö tuntuu edistyvän tuskastuttavan hitaasti .

    mehänpoika 4.10.2015, 14:59

    Jatkuva männyntaimikoiden vesan perkuu, pelkän oletetun hirvien vierailun vuoksi, on ylimääräinen kustannus metsänomistajille. Hirvituho voi tapahtua samana syksynä, kun kesällä tai syksymmällä perkuu oli tehty.

    Helpointa ja halvinta kaikille osapuolille ja myös yhteiskunnalle on hirvien metsästäminen pelkän sujelun tason alarajalle.

    A.Jalkanen 4.10.2015, 15:16

    Tarkennus: tarkoitin siis hoitamattomalta näyttävällä taimikolla sellaista rehevähkön kasvupaikan taimikkoa, johon taimikonhoito on tehty, mutta lehtisekapuusto on kasvanut takaisin. Eli lehtipuusekoitus on, mutta se ei ole etukasvuinen. Etukasvuinen lehtipuusto on ehkä korkean hirvikannan ohella pahin mahdollinen tilanne männyn kannalta.

    mehänpoika 4.10.2015, 15:36

    Etukasvuisen lehtipuuston tiheydellä on myös merkitystä. Jos männyntaimien kasvaimet ovat talvelle mentäessä jääneet varjostuklsen johdosta pehmeiksi. niin ne maistuvat paremmin hirville vähäisine haitta-aineineen.

    Mutta pitääkö metsänhoitotoimet ajoittaa pelkkien hirvien vuoksi muuten epätarkoituksenmukaiseen aikaan tehtäväksi? Mielestäni ei, koska hirvistä on haittaa monilla muillakin tahoilla, kuten maantieliikenteessä, koivuntaimikoissa tai esim. maisemakuvassa.

    Työn tuottavuutta pitäisi saada nousemaan tuotantoelämässä, myös puuntuotannossa, taimikoiden perustamisesta ja hoidosta lähtien. Se lopulta parantaisi metsäteollisuuden kilpailukykyä.

    Salonpoika 4.10.2015, 18:46

    Oma logiikkani taimikoiden perustamisessa ja hoidossa pohjaa vuosikymmenten takaiseen opettajan ohjeeseen kun olimme kuokalla laikuttamassa ja istuttamassa kuusentaimia. Hän sanoi että metsätuholaisilla on avaran paikan kammo, siksi laikut oli syytä tehdä reilunkokoisiksi. Minusta se pitää paikkansa tuholaisissa pienistä myyristä aina hirviin saakka. Mitä peitteisempänä, pusikkoisempana taimikot kasvattaa sen paremmin hirvet siellä viihtyy ja jälki on sen mukaista.

    jees h-valta 4.10.2015, 19:02

    Salonpojankin käsitys perustuu vain siihen ainaiseen perusolettamukseen että se taimikko on havupuuta. Lehtipuulla tuo ei pidä paikkaansa vaan muu pusikko saattaa jopa suojata istutettua esim. raudusta. Hirvi hakeutuu aina runsaimman ruokapöydän ääreen ja jos on pajupuskaa tai pihlajapusikkoa sen syönti kohdistuu sen pusikon kiertoon ja ehkä sen vieressä tai sisällä menee kyllä istutuskoivukin mutta yksittäinen ei juuri kiinnosta. Eli se vatsa täyttyy siitä pihlajasta ja pajusta eikä pääasiassa koivusta. Tämä on omissa pitkältä ajalta koettua. Jotain se hirvi hakee sapuskakseen ja silloin jos ei pusikkoa ole se kiertää puulta puulle ja tuho on erittäin laajaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 106)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11