Keskustelut Metsänhoito Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 106)
  • Sipilän hallitukselle sekä ammattiliitoille tehokas metsänhoitoon ja vientiin positiivisesti vaikuttava leikkauskohde.

    Hirvijahti käynnistyi viikonloppuna. Vain murto-osa seuroista käytti heti mahdollisuuttaan, vaikka vahinkoihin nähden liian suurena pidetty hirvikanta aiheuttaa koko ajan hirvikolareita maanteillämme sekä vahinkoja metsätaimikoissa.

    Siksi Sipilän hallitus voisi hallituksen määräyksellä vaatia riistakeskuksia määräämään metsästysseurat hirvikannan leikkaustalkoisiin jo tämän metsästyskauden aikana. Aluksi voisi määrätä jo tälle kaudelle myönnetyillä luvilla kaadettavaksi kaksinkertaisen määrän hirviä.

    Jos metsästysseurat eivät siihen kykenisi, pitäisi valmistella siirtyminen pyyntiluvista vapaaseen hirvieläinten metsästykseen.

    Eihän nykyisen pyyntilupakäytännön ole pystynyt suunnittelemaan metsänhoitoa paremmin tuottavaksi. On jouduttu yleensä joka paikkaan istuttamaan kuusen taimia. Niistä hiuomattavaa osaa kurittaa keväthallat kymmeniä vuosia, eikä laatupuuta näin pääse muodostumaan.

  • MJO

    mehänpoika:
    Siksi Sipilän hallitus voisi hallituksen määräyksellä vaatia riistakeskuksia määräämään metsästysseurat hirvikannan leikkaustalkoisiin jo tämän metsästyskauden aikana. Aluksi voisi määrätä jo tälle kaudelle myönnetyillä luvilla kaadettavaksi kaksinkertaisen määrän hirviä.

    Ööhh?? Entäs jos ei saa kaadettua määrättyjä lupia?
    Joutuuko vankilaan?
    Jos sairastuu, pitääkö Sipilälle toimittaa lääkärintodistus ettei kykene määrättyyn tehtävään?
    Miten minunlaiset passiiviset metsästysseuran jäsenet, jotkä käyvät kerran syksyssä lintujahdissa. Koskeeko määräys minuakin?
    Pääsisikö tästä tuomiosta eroon halutessa, vai olisiko tämä elinkautinen jokaikinen syksy?

    MJO

    Viittaan vielä otsikkoon.
    Millä tavalla hirvikannan pudotus vaikuttaisi vientiin? Ei taida ehtiä tähän hätään eikä Sipilän hallituksen aikana millään tavalla.

    mehänpoika

    Hirvikannan pudotus vaikuttaisi vientiin positiivisesti hirvivahinkojen vähenemisen ja metsänhoitotöiden halventumisen kautta. Kun tuotokset paranisivat ja kustannukset olisivat pienemmät, niin vaatimukset kantohintojen kohottamiselle olisivat pienemmät.

    Edullinen ja laadukas teollisuuden kaipaama raaka-aine olisivat viennin kilpailukyvylle A ja O. Muutaman vuosikymmenen kuluttua on entistä suurempi pula laadukkaasta mäntytukista ja vanerikoivusta. Kuusiraaka-ainetta haittaa tyvilaho ja kesäaikaiset tuulenkaadot.

    suorittava porras

    #”Eurolla on ihmeellinen vaikutus!
    Olen aivan varma, jos laki velvoittaisi korvaamaan hirvivahingot täysimääräisinä, meidän hirviongelmamme poistuisi muutamassa vuodessa.”#

    Väitän , että vaikutus on päinvastainen . Jo nyt moni luopuu metsästyksestä harrastuksen kalleuden vuoksi .
    Suomi on ainoita maita , jossa yleensä korvataan riistan aiheuttamat vahingot . EU:kin hyväksyi vain pitkin hampain kyseisen käytännön jatkumisen maassamme .
    Naapurimaassamme Ruotsissa hirvivahinkoja ei korvata . Hirvikanta on kuitenkin kasinkertainen verrattuna meidän tilanteeseemme .
    Maanomistajien suhtautuminenkin poikkeaa reippaasti tämän palstan kriittisten kirjoittelijoiden kannasta . Hirven katsotaan tuovan Ruotsissa lisäarvoa metsäomaisuudelle .

    ——–

    Ns. ötökkälakia pitäisi soveltaa myös hirvien aiheuttamiin vahinkoihin ja vahingon uhkaan . Sanktiot pitäisi määrätä taimikonhoidon laiminlyöneelle metsänomistajalle . Hoitamattomat ryteiköt houkuttelevat hirviä samalla tavalla , kun tuulen kaatamat puut tuhohyönteisiä . Hyvin hoidetuissa metsissä hirvivahingot ovat erittäin harvinaisia . Nekin harvat tapaukset ovat usein seurausta rajanaapurin leväperäisestä suhtautumisesta taimikonhoitoon .

    Visakallo

    Suorittava voisi jo vähitellen lopettaa nuo joutavat juttelunsa ja alkaa tosissaan miettiä ratkaisuja, miten maassamme voisi kasvattaa kuusten lisäksi myös lehtipuita ja mäntyjä.
    Olen kohta kuusikymppinen, kaksi kertaa kävelemään opetellut mies, joka on raivannut yli 40 vuotta joka vuosi hehtaarikaupalla taimikoita.
    Ei minuun sentään ihan kaikki potaska näillä aamuilla enää uppoa!

    jees h-valta

    On tuo suorittavan hihna jäänyt pahasti pänniin. Kun ne taimikot olisi aivan mukava kasvatella kunnon metsiksi vaikka ne muutaman vuoden olisivatkin vähän vitikkoisia. Kuten täällä on monikin ammatikseen metsiä raivaava todennut se ajoitus on aika tärkeä turhan työn minimoimiseen. Nyt vain joutuu tekemään jatkuvaa nuolemista jos meinaa pitää karjan loitolla. Ei kovin herkullista ottaen vähemmän herkullisen metsien tuoton kokonaisuudessaankin. Minä olen tuon joutunut ratkaisemaan monellakin suojaustavalla ja pääasiassa aitaamalla. Koska lehtipuulle tuo suorittavan ohje nyt ei muutenkaan toimi. Ja aivan laillista kasvatuspuuta sentään. Mäntytaimikoita ei kauhean hyvällä ja kalliilla tavalla viitsi edes tehdä koska lopputulos on varmaa hirvien ravintoa ja loput sotketaan turpeeseen. Sekana ja siten ammattilaisen autosta metsää katselevan silmissä jopa suttuisena on pakko kasvattaa ja yleensä niistä tulee hieksen ja huonon laadun männyn ja vielä kehnomman kuusen sekametsälöitä joista taloudellinen ja tehokas hehtaarituotto kaukana. Nyt harmina on vielä juuri kerrotut hirvikärpäset joiden vuoksi nyt vartoillaan niitä riittäviä yöpakkasia että ilkeää joukkoon tunkea. Vaikka muuten nyt olisi hyvä tehdä kun koivunkin lehdestä vielä helposti näkisi mistä löytyy harvoja rauduksia edes.

    Visakallo

    Biotalouteen ladatut suuret odotukset jäävät nykyisillä hirvimäärillä toteutumatta.
    Jos riistahallinto ei itse pysty tarvittaviin päätöksiin, päätökset tekee biotaloiteen miljardikaupalla investoiva teollisuus.
    Voi aiheellisesti kysyä, kummalle puolelle silloin valtiovalta ja metsänomistajat asettuvat.

    suorittava porras

    #”Biotalouteen ladatut suuret odotukset jäävät nykyisillä hirvimäärillä toteutumatta”#

    Tsot tsot..!
    Parasta aikaa korjataan huomattavasti nykyistä suuremman hirvikannan aikaan kasvaneita rästiharvennuksia . Rästit lisääntyvät hakkuista huolimatta.

    Jokainen voi omalla kohdallaan parantaa metsätalouden tuloksia ryhtymällä odottelun asemasta tekoihin ja pistämään metsänsä parempaan kasvukuntoon . Ei välttämättä riitä , että edellä mainittu toteutuu vain vajaan 30% osalla metsänomistajista (=tämän hetken tilanne ja ”Puun takaa” kuulunee em joukkoon).

    Kun nopeutetaan taimikoiden kasvua hoitamalla niitä intensiivsesti ,
    hirvivahinkojen riskikin vähenee merkittävästi . Hoidettu taimikko ei ole montaa vuotta hirven syötävissä . Kriittinen aika rajoittuu 3-4:ään vuoteen . Pusikon alla kituva taimikko on alttiina hirvivahingoille jopa 10 vuotta .

    Puun takusenkin voisi olla hyvä tutustua paikallisen hirviseurueen toimintaan lähemmin . Siellä ne lopulliset päätökset hirvien määrästä tehdään . Eri asia on riittävätkö resurssit kyseisten päätösten toteuttamiseen . Monessa seurassa eivät enää riitä . Sen asian edessä riistahallintokin on voimaton .

    suorittava porras

    Joo ..kuudenkympin rajapyykki on jo ohitettu . Omaa metsääkin on ollut , mutta toiminta siellä ei ollut tilan tuotantosuunnan vuoksi ihan ykköspioritetti , merkittävä osa taloutta kumminkin .
    Hirvien kanssa oli ihan oikeita ongelmia . Vahinkoilmoituksia rustailin sekä peltojen , että metsän osalta .
    Metsälautakunnan teknikko hylkäsi korvaushakemuksen taimikkovahingoista . Maataloussiheeri puolestaan kehotti vain metsästämään hirviä ja torppasi tylysti viljapellolle aiheutuneet vahingot riittämättöminä korvausten saamiseksi .
    Hirviä oli pakko saada vähemmäksi .
    Kuuluin hirviporukkaan . Vahinkojen takia olin neuvotellut laajennetut valtuudet tappaa hirviä omilla maillani . Tarvittaessa pystyin jatkamaan metsästystä muuallakin seuran alueella .
    Tämän lisäksi pyrin tilaisuuden tullen lisäämään seurueiden välistä yhteistyötä ja poistamaan keinotekoisia rajoja metsästyksen tieltä .
    Olin päättämässä yhteislupamenettelyyn siirtymisestä 80-luvu lopulla pitäjässämme . Tämä toimintamuoto edesauttoi siinä , että hirvikannan leikkaus tapahtui kohdallamme jo siinä vaheessa , kun muualla vasta ihmeteltiin hirvien suurta määrää .

    Metsiä ja niiden kehitystä olen seurannut työni puolesta päivittäin useammankin maakunnan alueella . Hirvi ei ole taimikoiden pahin uhka . Sitä on valtettavasti vetämätön isäntä . Hirvien piikkiin pyritään sumeilematta vierittämään oman saamattomuuden seurauksena aiheutuneita epäonnistumisia . Vahinkokohteet ovat lähes aina moniongelmaisia . Hirvi ei ole edes välttämättä suurin vahingon aiheuttaja . Näin ovat vahinkoja tarkastaneetkin suoraan tunnustaneet .

    Visakallo

    Sanon tämän Suorittavalle vain tämän yhden kerran ja oletan sen riittävän.
    Minun metsissäni ei ole ollut raivaamattomia taimikoita yli 40 vuoteen.
    Toisekseen tunnen paikallisten hirviseueiden toiminnan niin hyvin kun sen yleensä voi tuntea, sitä on aivan turha epäillä.
    Eiköhän lopeteta turha lässytys tästä asiasta tähän.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 106)