Periaatteessa järkevä tapa useimmille sijoittaa, mutta tähän sisältyy kuitenkin sisäänrakennettu riski.
-Kun jonkun (usein kasvuosakkeen) arvo nousee, sen koko kasvaa indeksisin sisällä myös. Tällöin yhä suurempi osa indeksisijoittajien varoista ohjautuu näiden ostoon, joka taas nostaa osakkeen rajoa. -Muodostuu päättymätön kehä. Joskus kuitenkin tulee se maailman tappi näidenkin arvoille.
Indeksisijoittaminen siis periaatteessa voi olla yksi tekijä aiheuttamassa hinnoittelukuplien syntyä. Koskaan ennen ei indeksisijoittamisen osuus ole ollut vastaavasti merkittävä kuten tänään. Kenelläkään ei ole tietoa ja kokemusta miten merkittävästä ilmiöstä on kyse ison laskun iskiessä.
Kasvu ja arvo-osakkeiden arvostusero on kasvanut suureksi. Kasvuosakkeissa piilee nykyinen hype, mutta ei arvo-osakkeissa. -siis uskon.
Puuki: ”Mitäs tapahtuu jatkossa, kun/jos korko on 0% ja inflaatio 3-4 %?
Mielenkiintoista menoa ainakin! Kyllähän rahan pitäisi ohjautua kiinteistöihin tuossa tilanteessa, on arvaukseni.
Kovan inflaation kaudella 1970-luvulla kiinteistöjen markkina-arvot varmaankin viisinkertaistuivat vuosikymmenessä. Inflaatio oli tietysti luokassa 10 %+.
Maailmassa on paljon rahaa ja kaikki ei suoranaisesti ole pelkkää velkaa ja se hakee investointikohteita.
Kävin läpi Viron metsätilahuutokaupoissa toteutuneita kauppoja. Järjestelmä on suhteellisen avoin ja esimerkiksi http://www.timber.ee sivustolta voi katsella raieoigusen ja kinnistujen kauppoja. Havupuumetsän (kiinteistönä) hinta on karkeasti 50 euroa kuutio eli sama kuin Suomessa. Kaiken huippuna oli Lääne-Virumaalla myyty ”sijainniton” kiinteistö ilman ”yhtäkään” puuta hehtaarihinnalla noin 2500 euroa.
Taisinpa taannoin kuunnella äänikirjana Teukan tarinan, mutta paljolti oli mulle liian monimutkaista ja nippelitietoa, joten paremminkin kuulin sen äänikirjan eli paljon meni ohi korvien.
Kuitenkin veikkaan, että kyseessä on markan devalvointia koskevaa juttua.
Kohta näemme mitä tapahtuu ja mihin se loppuu, kun markkinoille on painettu setelirahaa yli 10v. Kun se on ohi, monet tulevat huomaamaan, että ei se ostettu osake tai metsäpläntti jatkanutkaan kallistumistaan taivaaseen asti.
Markkinoilla pelikortit jaetaan uudelleen siinä vaiheessa, kun korttitalot sortuu. Jenkkilä on pelannut korttinsa hienosti suuryhtiöt ovat maailman menestyneimpiä. Kun suunta kääntyy, se toimii kuin lumivyöry, pieni pallo aiheuttaa liikkeen, joka tuo kaikki alas, se repii puut irti maasta ja irtikallion, mikään ei säästy. Se menee pohjalle saakka.
Taloudessa ei tapahdu hitaita hallittuja muutoksia, vaan nopeita ja rajuja, koska esim.osakemarkkina on niin ohut verrattuna koko talouteen. Yhtiöiden osakkeita myydään pieniä spot eriä päivittäin ja koko markkina-arvo määräytyy muutamasta kaupasta. Siksi pitsalaatikoita polkupyörällä kuljettavasta yhtiöstä voidaan maksaa osakkeilla 7mrd€. Eiköhän tuo edusta nykyisen kuplan huippua ja sitä miten mielettömäksi setelien painaminen on mennyt. Emme edes pysty kuvittelemaan tämän hetkisen inflaation suuruutta jenkkilän osakemarkkinoilla. Siellä todellisuudessa keskiluokka on köyhtynyt kymmeniä vuosia, palkkojen ostovoima on vähentynyt. Tietäähän sen kun ay:llä ei ole mitään sanomista palkkoihin eikä työehtoihin. Päivääkään lakisääteistä lomaa ei ole säädetty jenkkiduunareille.
Rahaa on painettu ainoastaan rikkaiden omaisuuden suojelemiseksi. Vain murusia siitä on irronnut työläisille. Toivon mukaan korttitalo romahtaa ja pian. Tämä maailma on läpeensä korruptoitunut.
Sinällään vuokra-asuntojen kysynnän lasku Helsingissä ei ole yllättävää. Samaan aikaan kun valtava määrä toimistotiloja on muutettu asunnoiksi, ovat ulkomaalaiset opiskelijat ja työntekijät muuttaneet kotimaihinsa ja myös osa suomalaisista muuttaneet etätöihin ja etä-opiskelemaan muualle Suomeen. Jo sitä ennen muutettiin korkeita vuokria pakoon Vantaalle ja muihin Helsingin kehyskuntiin. Alhaiset korot ovat myös innostaneet vuokralla-asuvia asunnonostoon.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.