Jostain joskus pörssiromahdus alkaa, varmaa ainoastaan , että näin on aina käynyt ja tulee tämänkin nousuputken katkaisemaan. Olen vuosia odottanut, mutta vauhti vain kiihtyy, veikkaan tämän vuoden vielä tasaisella nousulla mentävän. Jälkikäteen on aikanaan sitten viisaampi, omat koronaveikkaukset menivät parivuotta sitten vikaan ainakin. Tuttu nuori on tehnyt kuusinumeroisen tilin sinä aikana ja sanoi minulle, että romahduksen odottaminen se vasta kalliiksi tuleekin.

Joulukuun lopulla alkanut tammiralli muistutti itseäni sen tärkeydestä, että on isolla painolla mukana nousuissa.

Lisäksi on odotettavissa erinomainen osinkokevät ja -vuosi pitkänlinjan osakesijoittajille!

Käteisenäolon kustannus todellisen inflaation ollessa 4-5%, ei ole 0 vaan edellä mainittu.

Romahduksen odottaminen on ainakin ollut tosi kallis harrastus.

Myyntivoittoveron realisoituminen edellyttäisi jo romahdusta että jäisi edes omilleen ’turhan’ kaupankäynnin vuoksi. Itse olenkin aina ns. all in.

Hesarin Visio pohtii kasvuyritysmarkkinan tulevaisuutta. Se mikä tuossa loistaa poissaolollaan on mekaaninen metsäteollisuus, mutta sen sijaan yksi puukuituyritys on: Infinited Fiber. Joka tapauksessa miljardien sijoituksia pyörii muuallakin kuin biotuotetehtaissa ja hyvä niin.

https://www.hs.fi/visio/art-2000008458080.html

Eihän noissa pörssiarvoissa tietenkään mitään järkeä ole. Osoittavat vain miten älyttömästi jenkkilässä on painettu markkinoille rahaa, jolla ei ole mitään käyttöä. Jenkkilään tulee sijoituksia kaikkialta maailmasta, kun osakkeiden osto on helppoa netin kautta. Nykyisin köyhät antavat rahansa vapaaehtoisesti rikkaille, sitä sanotaan sijoittamiseksi.

Juuri näin Scientist!

Toinen tekijä on, että pääomapainotetussa indeksissä myös nousevien osakkeiden painot nousevat eli indeksisijoittaja saa tavallaan kaksinkertaisen hyödyn.

Jos indeksissä on paljon osakkeita (esim SP500), niin tämä tuottojakaumasta seuraava painotusten muutos ei ole niin tärkeä, mutta esimOMXH25: voittamiseen esim viiden vuoden jaksolla uskoisin pystyvän joku 20 % sijoituksista (tikkaa heittävä apina keskittyen yhteen osakkeeseen). Kuluja ei huomioitu. Riski tietysti huomattavasti suurempi kuin indeksiin sijoittaneella.

Tulee harvakseltaan pyörittyä täällä palstalla, niin kommentoimpa aegoliuksen 4.1. kommenttia, mikä lienee kommentti minun aikaisempaan kommenttiin… Eli siis, mitä tapahtuu, jos kaikki on indeksisijoittajia. Kyllä tällöin sijoitetaan osakkeisiin, mutta salkun painot ovat samat kuin osakkeiden pääomasuhteet. Kaikki ovat samalla salkulla pelissä ja hinnoitteluvirheitä ei korjaisi kukaan.

Ajatus on tietysti kaukainen, mutta indeksisijoittamisen suosion kasvaessa tilanne lähestyy.

Pistetään tähän vielä yksi kompa. Kysyin joskus Puttoselta, että voiko osakkeen hinnoittelumallissa: Osakkeen arvo on tulevaisuuden osinkojen nykyarvo olla vikaa. Ei käsittääkseni osannut vastata.

Virhe muodostuisi tilanteessa, missä osingon kasvunopeus on suurempi kuin laskentakorko. Ko malli antaisi tietystikin osakkeen arvoksi äärettömän, jos tilanne jatkuu pitkään. Tietysti maailman koko rajoittaa johonkin Teslankin ns kasvua.

Tämä tilanne on mielestäni tällä hetkellä lähellä metsätiloissa. Tietysti oletuksella, että korko säilyy alle sanotaan 4 %. Nykyisin siis noin 0% edelleen. Jos tälleen asiaa pyörittelee, niin metsätilojen hintamaksimi voi olla kaukanakin.

Jotenkin tuli vielä mieleen jostakin lukemani Juhani Riikosen ja Björn Wahlroosin keskustelu 1980-luvulta: Jussi kysyy: ”Nalle sanoppa, mitä tapahtuu kiinteistöjen hinnoille, kun korot menevät nollaan.” Wahlroos oli ollut Hankenin rahoituksen professorina, niin hän tiesi tietysti vastauksen.  Nalle:”Kuule Jussi! Silloin kiinteistöjen arvot nousevat äärettömiksi.”