Keskustelut Metsänhoito Siirtelykaato

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)
  • Siirtelykaato

    – Menetelmä on kehitetty energiapuun korjuuta varten. Lähtökohta on, että puut korjataan oksineen, lehtipuu haketetaan suurinpiirtein tuoreena, koska se ei tuohipäällisenä kuivu kunnolla.

    Toinen mahdollisuus on, jos puusto on niin matalaa, että siitä ei tarvitse katkaista latvaa pois.

    Ajourat on suunniteltava ja merkitään hyvin. Uralle ei saa jäädä edes osaa tavarasta.
    Hakkuu aloitetaan varaston suunnalta ja puut kaadetaan ”kalanruotoon”. Kaatosahaus tehdään isommille rungoille molemmilta puolilta vähintään viiden sentin pykälällä. Matalampi puoli on se, johon päin tyveä siirretään.

    Kun sahaukset on tehty, saha jätetään maahan ja runkoon tartutaan rinnantasolta, naksautetaan pitävä puu halki ja siirretään tyvi kasaan ennenkuin latva ottaa maahan.
    Puita kaadetaan molempiin suuntiin. Katkonta tehdään sopiviin pätkiin ( n. 6 metriä) Myös latvaa voidaan typistää, jos se on liian pitkä.
    Kuormaus alkaa pitkäpuomikoneella palstan perältä. Yhdenkään osan yli ei ajeta traktorin pyörällä. (hakkuri)

    Kaatokahvat ovat kätevät tuossa hommassa.

  • torppari

    jätkälle

    aenaha ropsit on karsittu kolomelta sivulta runkoo myöte hipsaattamalla. suanu jiähä oksan tynkä. montako jätkee on joka rops-puun kiäntelöö ja karsii tarkkaan ja meinoo palakallaan suaha leivän piälle muutahii ku ylä-huulen..
    wua ol -70 luvun lopulla kokkeiluna tappi karsinta ja pölökyt olivat nii ku kuatuneita heinä-seipäetä iliman heinijä…noppeempi on ottoo tappiin ku runkoo pitki wua kyssyy jätkän käsijä jos saha ilimassa muuan tunnin päevässä

    kuusessa ollaan

    Vielä 80-luvun alkupuolen metsuriopetuksessa oli sekä pinnanmyötäinen, että tynkäkarsinta opetusohjelmassa. Pinnanmyötäinen karsinta oli ilmesesti joidenkin hioketehtaiden vaatimuskin silloin.
    Tynkäkarsinnasta oli selkeät kaavat, mitä paksuutta ohuemmat karsittiin kolmionmuotoisesti ja mitkä neliön muotoisesti. Tukit piti sitten karsia pinnanmyötäisesti aina.

    Jätkä

    Tappiin karsinta oli koekeilu, jossa piti tehdä kaikista oksista kymmensenttinen tappi. testattiin tehtaiden vastaanottokykyä – huono oli ja se loppui muutamaan kuukauteen.

    Myöhemmin tehtiin pohjoisessa Karaa, eli karsimatonta rankaa.
    Olikohan se Veitsiluodon tehtaat, joille vietiin alle sadan kilometrin ajomatkalta karsimatta, oli korkealaitaiset autot joiden laidat liikkuivat sivuttain pusertaen kuormaa pienempään tilaan.
    Ei laajentunut kovin yleiseksi.

    Tukkeja hakattiin ja hakataan myös moottorisahakarsinnan säännöillä, oksantyngät tasoittuvat melkoisesti kuorimakoneissa.

    topintam

    Olin jo hetken innoissani kun karsimaton energiapuu alkoil lähestymään tohinalla kuidun hintaa,,sopivalla kohteella siirtelykaadellen pääsi tuplaamaan päivän sahasaannon. Nytpä se on taas jäissä ja joutuu jyrsimään halkopuiksi…lyhyeltä ajomatkalta pienemmät kuormatkaan ei ehtineet tekee kunstannuksia. Tykkäsin kovasti.

    Harmi vain kun hauskuus loppuu kun puu jäätyy.. jäätyneen maan päällä kun olisi niin mukava keikkua koneella. Suuri etu tulee kokopuuhommissa vielä siitä että itse ajaa omat jätökset niin voi tehdä aika mielenkiintoisiakin kourakasoja jotka kootaan sitten konevoimin isommiksi. Säästyneet kasailuvoimat voi sitten käyttää puun kaateluun.

    Kaatokahvoja en kyllä sahaan kiinnittelisi omiin leimikoihin.. pitempi laippa vähän säästää kyykkimistä.

    Kokeilin myös raivaussahalla samaa ”kasakaatelua” kyllähän se haapa/pihlaja rantakaista taipui kasoille ja 20kiinnon tilikin tuli. Vasemman olkapään nivel vain taitaa olla kulutustavaraa tuossahommassa jos pitempään tekee.

Esillä 4 vastausta, 11 - 14 (kaikkiaan 14)