Keskustelut Harrastukset Sienistä ja marjoista rahaa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
  • Sienistä ja marjoista rahaa

    Kauppasienten aatelisen, herkkutatin aika lähestyy. Ensimmäiset tattihavainnot on tehty. Kaupoista herkkua on turha etsiä, sillä lähes kaikki menee pakastekuivattuna Etelä- ja Keski-Euroopan markkinoille.
    Viime vuonna tattiyrittäjä Loreno Dalla Vallen kautta kulki 210 tonnia. Vain pari prosenttia päätyi suomalaiskauppoihin.

    Heikko kaupallinen käyttö tai arvostus ei ole pelkästään herkkutatin ongelma, vaan vaivaa ylipäänsä luonnonraaka-aineita, sanoo Luontoyrittäjyysverkoston puheenjohtaja Katja Misikangas.
    Esimerkiksi tuttua mustikkaa on jo pitkään viety kiinalaisen tuotantoportaan kautta Japaniin. Siellä terveystuoteyhtiö Wakasa Seikatsu on kehittänyt pohjoisen ihmemarjan uutteesta tuotesarjan (Blueberry-Eye).

    – Suomella on Japanissa hyvä brändi, sanoo vanhempi tutkija Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
    Peltolan mukaan Lappi on kasvanut maailman suurimmaksi, yli yhdeksän miljoonan hehtaarin luomukeruualueeksi. Pohjoiset, paikoin arktisetkin, olosuhteet istuvat valmiiksi brändiin, joita funktionaaliset elintarvikkeet ja ravintolisät hakevat.

    Poimintakelpoisesta mustikka- ja puolukkasadosta hyödynnetään vuosittain alle 10 prosenttia, hillasta hieman yli.
    Mustikan ja puolukan sadoksi arvioidaan 500–1 000 miljoonaa kiloa, josta poimintakelpoista osuutta on noin kolmasosa. Talteen kerätään 70–80 miljoonaa kiloa.

    – Marjoja poimitaan tekniikoilla, jotka ovat 1800-luvun lopulta. Kyllä insinöörit kehittävät paljon turhempiakin asioita. Ei voi olla ylivoimaista, Peltola sanoo.
    Taloussanomat

  • Juippi

    Sitä minäkin oon monta kertaa marjametsässä manannu, marjastus on ollu ”akkojen hommaa” ja ne penaalin terävämmät kynät on korkeintaan sitkistiny äidin mukana marjoja noukkiessaan ja jaksaneet päntätä insinöörin paperit taskuun ettei tartte metsässä vääristellä

    Rane

    Marjabisneksen mahdollinen arvostuksen puute johtuu suurelta osin siitä että se perustuu toisten mailta ilmaiseksi kerättävään raaka-aineeseen ja se kerätään kehitysmaista tuotavalla työvoimalla joka joutuu työskentelemään omalla riskillä ja surkeilla taksoilla.Riistokapitalismia puhtaimmillaan.

    Ammatti Raivooja

    Taksat on huippuluokkaa, ahkera thaipoimija kerää jopa 200 kiloa puolukkaa päivässä ja saa siitä nettona n.1,3€/kilo. Verovapaatahan se tulo on. Kuukausiansiot pyörii siellä 3000-5000€ nettona. Uutisissa kerrotaan vain yksittäistapauksista missä hommat on menny mönkään luulisin, että yrittäjän kokemattomuudesta johtuen.

    Ihme ettei kukaan insinööri ole vielä keksiny motopäähän laitettavaa keruulaitetta. Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri.

    Pähkäilijä

    Ei kaikki ole thaikkupoimijoita vaikka niistä paljon puhutaan. Hyvin paljon tulee Ukrainasta tänne mansikanpoimijoita ja kauden jälkeen jatkavat pohjoiseen keräämään luonnonmarjoja. Ovat liikenteessä ihan omilla autoillaan leipäkoneineen.

    Puun takaa

    Tuo Ammatti Raivoojan ”marja-moto” voisikin olla tulevaisuutta.
    Kuljettajatkin voisivat löytyä paremmin kotimaasta.

    Pinsiön vaari

    Tuolla kahvirinkissä kertoivat miehestä joka osti perikunnan jakamasta maatilasta metsän isolta osin. Perijät piti itsellään parin huvilan tontit ja myivät asuntotontteja ja vuokraavat peltoja. Pari uudistusalaa oli ollut aikamoista pihlajapuskaa. Uusi omistaja on jo pitkään kerännyt pihlajanmarjoja teollisuudelle. Hän on harventanut pihlajat nyt sellaiseen asentoon että saa ensimmäisen marjasadon korjata. Harvahkon männikön ja muutamat raudukset on pystykarsinut ja niistä tulee aikanaan tukkia. Mutta marjoista aikoo saada rahaa enemmän kuin mitä täystiheästä metsästä tulisi. Onnistuuko se on varmaan kiinni monesta asiasta. Marjojen myyntikanava on kuitenkin vanhaa perua valmiina.

    Yhden rinkiläisen vaimo on puutarha puuhailussaan istuttanut pihlajajalostetta nimeltään ”makea pihlaja”. On kuulemma hyvä marja ja satoisakin. Sitä varmaan sietäisi kokeilla!

    A.Jalkanen

    Mistä sitä ”makeaa pihlajaa” mahtaa saada ja mikä lajike on kyseessä? Monipuolistaisi mukavasti puulajivalikomaa metsissämme. Mutta mahtavatko linnut syödä marjat ennen kuin ne ehtii myydä?

    Svedu Petteri

    Marjamoto on samaa sarjaa kuin taimikonkitkentäkone. Voisi toimia tasaisella jäkäläkankaalla. Onhan niillä jo marjaharavia, jolla juosten kauhoo marjat ja lehdet mukaan. Homma on niin kevyttä, jotta ihmiskäsi ja käsityökalu on nopein vaihtoehto.

    Pinsiön vaari

    Taimistoissa näkyy olevan myynnissä makeaa pihlajaa. Pinsiön taimitarhan listoilla ei kuitenkaan näkynyt. Kaverin vaimo on kotoisin Porin suunnasta ja sieltä ilmeisesti on myös tämä makoisa puukin.

    Kyllähän monimuotoisuus lisääntyisi kun on uusia lajikkeita. Linnut vaan varmaan ottaisi osansa. Toisaalta ne levittäisi siemeniä tehokkaasti. Onko sitten siemenet itäviä ja säilyykö makeus seuraavissa sukupolvissa? Siihen en osaa sanoa mitään. Varttamalla voi tietysti lisätä. Mutta se menee jo puutarhan hoidon puolelle ja siihen ei parane sekaantua. Jopa ministerin virkoja on niissä puuhissa menetetty!

    Kantona

    Edelleen on hakusessa keskustelijoilta se seikka mitä tarkoittavat jokamiehenoikeudet.

    Ne tarkoittavat perusteeltaan sitä, että nälkään kuolemassa oleva köyhä kurjimus saa ottaa hyvinvoivan tilan mailta muutaman perunan pahimpaan nälkäänsä, henkensä pitimiksi. Tässä ei ole mitään moitittavaa.

    Jokamiehen oikeudet eivät missään tapauksessa tarkoita sitä, että satojen eurojen päiväpisnekset tehdään maanomistajan mailta ilman vastikkeen suoritusta maanomistajalle.

    Ei ole maanomistajien kannalta väärin vastustaa valtavaa metsänpohjan energian poisryöstämistä, josta noissa suurisuuntaisimmissa laskelmissa puhutaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)