Sienet ovat metsän selkäranka.

Tämä aihe sisältää 43 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 10 kuukautta sitten Reima Ranta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)

1 2 3 4 5

Sienet ovat metsän selkäranka.

Lähetetty: 24.1.2019, 21:27

Kuuntelin Areenasta Tiedeykköstä.

Ilman sieniä ei olisi metsiä – sienet ovat metsän selkäranka.

Oli minusta mielenkiintoista tarinaa – ainakin tällaiselle itseoppineelle rääpijälle ja metsäalalle kouluttamattomalle. Tuttua asiaa toki metsäalan opetusta saaneille, toki minullekin päällisin puolin.

Puut ovat ulkoistaneet ravinteiden hankinnan sienille, jotka ovat maailman suurimpia elollisia organismeja ja iältään jopa tuhat vuotta. Puut vaihtavat sienien kanssa ravinteita sokereihin, joita sienet tarvitsevat. Ravinteita hankkivia sieniä voi puulla olla kymmeniä, jopa satoja. Vaihtokauppa ja kilpailu toimii kuten markkinataloudessakin. Huonommallakin vaihtosuhteella kauppaa käydään ja varaudutaan näin olosuhteiden muutoksiin. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. (Minkähän lainen kilpailulainsäädäntö siellä on voimassa?) Huijauksiakin yritetään kuten puukaupassakin.

Kyllä luonto on viisas – toivottavasti tyhmä ihminen ei tuhoa sitä.

Tekijä
Reima Ranta

Teema Luonto

Jätkä 25.1.2019, 21:28

Metsäpalon jälkeen tuli lehtipuiden vuoro, sitten yleistyi männyt, koska kilpikaarnamäntyjä oli säästynyt metsäpalossa, jossa myös suuri osa juurikäävästä hävisi. Viimeisenä kuusikko valtasi metsän.

Juurikääpä levisi innokkaasti kesähakkuiden aikaan, kun metsässä hakattiin ja veistettiin kesäaikaan mm Egyptinparruja. Varsinkin Männyn Tyvitervastauti innostui paikoitellen – ja sehän on samaa sukua maannousemasienen kanssa ( kuusen juurikääpä)

Melko nopeasti avohakkuualueelle tulee näkyviin sienet, tulee, vaikka ne kulotettaisiinkin.

Rane2 25.1.2019, 23:26

Ja jotkut sienethän tarvitsevat avohakkuuta ja maanmuokkausta.

http://www.tuomas.salste.net/doc/korvasieni/korvasienipaikat.html

mehtäukko 26.1.2019, 05:35

Eli jk on sopivissa olosuhteissaan oikea juurikäävän viljelymetsikkö??

Gla 26.1.2019, 05:45

Jk:ssa juurikääpäriski kasvaa. Syyt tosin liittyvät erirakenteiseen metsään herkästi aiheutuviin korjuuvaurioihin ja kuvion kuusettumiseen, tuskin niinkään tämän keskustelun aiheeseen eli sieniin metsien selkärankana (vaikka juurikääpä sienilaji onkin). Vaikka alikasvoskuuset ovat herkempiä juurikäävälle kuin istutuskuuset, en usko valopuiden alle kasvavien kuusten olevan tässä suhteessa erityinen riski. Luonnon kehittämä rytmi on kasvattaa kuuset koivikon alle, joten siihen ei erityistä sairastumista voi kuulua. Mutta kun ihminen alkaa sorkkia luontoa kuvitellen toimivan luonnonmukaisesti ja alkaen hoitaa metsiä jk-menetelmällä kuusta kuusen alle tuottaen, alkaa sairastumistakin esiintyä. Toki monipuolinen sienikanta yrittää tässäkin epätoivoisen metsänomistajan tukena olla, mutta silti se ei mielestäni ole olennainen asia tämän keskustelun osalta.

Puuki 26.1.2019, 07:08

Biologinen torjuntakeino juurikääpäsienelle taisi olla punanahakka-sieni (?), joka valtaa sen kasvualustan ensin.

Metlan jk-kasvatuksen kestokoealojen tulosten mukaan juurikääpää esiintyi 10-80 %:lla kuusista.

(Saman tutkimuksen mukaan, jossa todettiin kuusen taimien kasvun rk:lle kestävän keskimäärin 42 vuotta.)

mehtäukko 26.1.2019, 07:12

Olennaisuuksia ja olennaisuuksia. Jos jk- seikka ei ole olennaista sienikeskustelussa, olisi kaikissa muissa keskusteluissa pitänyt viheltää peli poikki aina aikoja sitten!

A.Jalkanen 26.1.2019, 08:03

Olennainen asia tässä on se että juurikääpäkuvioilla ei jatkuva kasvatus sovi. Tarvitaan avohakkuu.

jpjulku 26.1.2019, 11:18

Ilmeisesti Lukessa tehdään tai on hiljattain tehty tutkimusta siitä, voisiko mykorritsaa vahvistamalla torjua juurikääpää. Muistan jostain lukeneeni myös avohakkuun ja maanmuokkauksen vaikutuksesta rihmastoihin. Avohakkuu romahduttaa rihmastojen määrän hakkuuta seuraavan kasvukauden aikana. Uudet taimet pitäisi saada istutettua ennen sitä.

Puuki 26.1.2019, 11:33

Mitenkähän paljon vaikuttaa mykorritsojen säilymistä edistävästi, jos taimet istutetaan heti tai sitten vasta parin vuoden päästä ? Juuret ei kovin paljon ehdi kasvaa lisää vielä 1. vuonna. Riippuu tietysti maanmuokkaus-/ ja istutustavastakin pääseekö juuret edes humuskerrokseen.

Planter 26.1.2019, 11:45

Aloituksen otsikko ”Sienet ovat metsän selkäranka” kuvaa hyvin miten herkkä on metsän selkäranka, sienistä koostuva selkäranka ei ole kovin tukeva.

Sitä olen ihmetellyt, miksi kolmen metrin päässä toisistaan kasvavista samanikäisistä kuusista toisessa voi olla viiden metrin korkeuteen levinnyt laho ja toinen täysin terve, mitään ulospäin näkyvää syytä erolle ei löydy. Rungoissa tai maaperässä ei näy vaurioita ja juurikääpäsientä on varmasti molempien juurien ympärillä.

Linkeissä tietoa juurikäävän torjunnasta:

https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaapa.pdf

https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaavan-torjunnan-kehittamishanke-tietokortti-tyvilaho.pdf

https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaavan-torjunnan-kehittamishanke-tietokortti-tyvitervastauti.pdf

https://www.aarrelehti.fi/jutut/laboratoriossa-juurik%C3%A4%C3%A4p%C3%A4-on-pystytty-pys%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n-mykorritsaa-vahvistamalla-1.168325

http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff16/ff162111.pdf