Keskustelut Luonto Sienet ovat metsän selkäranka.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)
  • Sienet ovat metsän selkäranka.

    Kuuntelin Areenasta Tiedeykköstä.

    Ilman sieniä ei olisi metsiä – sienet ovat metsän selkäranka.

    Oli minusta mielenkiintoista tarinaa – ainakin tällaiselle itseoppineelle rääpijälle ja metsäalalle kouluttamattomalle. Tuttua asiaa toki metsäalan opetusta saaneille, toki minullekin päällisin puolin.

    Puut ovat ulkoistaneet ravinteiden hankinnan sienille, jotka ovat maailman suurimpia elollisia organismeja ja iältään jopa tuhat vuotta. Puut vaihtavat sienien kanssa ravinteita sokereihin, joita sienet tarvitsevat. Ravinteita hankkivia sieniä voi puulla olla kymmeniä, jopa satoja. Vaihtokauppa ja kilpailu toimii kuten markkinataloudessakin. Huonommallakin vaihtosuhteella kauppaa käydään ja varaudutaan näin olosuhteiden muutoksiin. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. (Minkähän lainen kilpailulainsäädäntö siellä on voimassa?) Huijauksiakin yritetään kuten puukaupassakin.

    Kyllä luonto on viisas – toivottavasti tyhmä ihminen ei tuhoa sitä.

  • Gla

    Nyt tuli RR:ltä tiukkaa asiaa. Ohjelmaa en kuunnellut, mutta voidaan keskustella siitä, käytetäänkö korkona 2 vai 3%. Siitä ei tarvitse keskustella, kuinka tärkeää monimuotoisuus on  ja miten se ilmenee. Vai onko täällä joku joka ei tiedä, että sienet muodostavat 1/4 metsän lajeista. Piilossa näkyvistä ja siten helppo monokulttuuria kasvatellessa vähätellä sen merkitystä, miten tuo valtava, mutta näkymätön joukko talousmetsässä viihtyy ja mitä sen hyvinvointi edellyttää.

    A.Jalkanen

    Näin se on. Jos sieniä ei olisi, karike ei hajoaisi, ja puut saisivat muutenkin heikommin ravinteita ja vettä ilman sienijuurta, sienen ja puun symbioosia.

    Gla

    On tosiaa vaarallista puhua hajoamisesta, kun itsestään se ei tapahdu. Pitäisi puhua hajottamisesta.

    trimmeri

    Tuli mieleen, että näistä sienistä ja niiden tärkeydestä  puille/metsälle opetettiin jo ala-asteella. Käytiin kansalaistaidon tunneilla (vai mitä ne oli) sienestämässä ja kieltämättä tosi hyvä opettaja kävi näitä asioita läpi. Keittäjä teki sitten sieniruokia meille.

    A.Jalkanen

    Tästä pääsee helposti monimuotoisuuteen. Mitä enemmän puulajeja, ja mitä enemmän lahoavaa puuta, sitä monipuolisempi sienistö.

    sitolkka

    Jotkut Amerikasta tuodut puulajit kasvavat täällä kituen, koska meillä ei ole olemassa niille sopivaa sientä maaperässä.

    Jätkä

    Jos puuntaimet tuodaan vaikkaa Amerikasta ja niillä on paakku, jossa ne ovat aloittaneet kasvunsa alkuperämaassaan, niin niillä on mielestäni myös mykoritsa mukana. Taimitarhalla voidaan vaalia tuota sientä niin, että se on paakkuihin käytetyssä mullassa mukana. Näin homman pitäisi onnistua käsittääkseni.

    Tuo mykoritsa kyllä opetettiin aikoinaan jo Evolla, kun -70 luvulla siellä luentoja seurailin.

    Gla

    Sienilajiston määrä on niin suuri, että on vaikea määritellä sopivaa lajia tai sitä, mikä merkitys on sienilajiston monipuolisuudella puulle. Toki taimitarhasta saatu mykorritsa on tärkeä asia, mutta pianhan paakun juuristo ulottuu laajalle alueelle ja tapaa uusia sieniä. Varmaan keväällä istutettu taimi seuraavan kesän aikana kattaa lähes metrin ympyrän. Jos maaperä on terve, edellytykset kasvulle on kunnossa.

    A.Jalkanen

    Taimitarhalla ympätty mykorritsa ei läheskään aina säily uudessa ympäristössä maastossa kun olot muuttuvat. Taimi saa aikanaan uuden sienikumppanin. Avohakkuu muuttaa myös sienilajistoa.

    Planter

    Taimitarhalla voisi ympätä paakkuun myös juurikäävälle antagonistisia pintajuurisieniä. Istutuksen jälkeen paakusta levitessään ne syrjäyttäisivät ympäristöstään juurikäävän sienirihmaston. Sitä vaan ei tiedä, mitä muita vaikutuksia sillä olisi, luonnossa kun kaikki riippuu kaikesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)