Energiaviraston nettisivuilta ilmenee, että päästöoikeudet huutokaupataan ja tulot menevät Suomen valtion pohjattomaan kirstuun. Onhan tuossa se järki, että päästökauppasektorin päästöille on katto olemassa, mutta kaupan ulkopuolelle jää paljon päästöjä. Joskus voi olla niinkin, että tuotanto EU:ssa olisi ympäristön kannalta parempi kuin tuotanto vaikkapa Afrikassa, jossa ympäristönormeja ei saada vielä aikoihin samalle tasolle.
Lainaus A.Jalkaselta: ”Nyt ei puhuta marjoista eikä kaskikaudesta, vaan uhanalaisista lajeista ja luonnontilaisista metsistä. Mutta siinä te ja sitolkka olette oikeassa, että uhanalaisuuden ja monimuotoisuusvajeen vakavuusaste riippuu siitä, mihin aiempaan luontomme tilaan nykyistä tilaa verrataan”.
No mainitsin huvikseni marjat. Peitti vissiin sen, että kehtasin väittää/arvella uhanalaisten lajien olleen uhanalaisia eli harvinaisia jo ennen kuin ”uhanalaisuus” ja ”monimuotoisuus” keksittiin. Saattoivat olla harvinaisia jo ennen kuin keksittiin metsätalous.
Kehtaan myös epäillä, että metsäluontomme on vähintään yhtä monimuotoinen kuin se oli 1800 -luvulla. Voi olla monimuotoisempikin koska kaskeaminen, harsintahakkuut (eli jatkuva kasvatus) ja tervanpoltto on jäänyt vähiin. Kukapa tuon varmaksi tietää. Ehkä metsätyyppien kehittäjien vanhoista papruista löytyisi tietoja myös uhanalaisista tai monimuotoisuudesta.
Mitä taas tulee tuohon hiilidioksidipelleilyyn niin IPCC:kin tietää, että vesihöyry on erittäin paljon pahempi syyllinen kasvihuoneilmiöön. Ei vain pahemmin siitä huutele, kun sitä on huono panna maksulliseksi.
Tuotanto EU:ssa olisi ympäristön kannalta parempi kuin esim. Kiinassa tai Intiassa. Päästöt on ulkoistettu ja katteet saatu kohdilleen. Kehitysmaista tuotaville tavaroille pitäisi säätää kovat päästöverot.
Uhanalaisuus on katsojan silmässä.Jotain outoa on siinä että jos ja kun rakennushankkeissa tehdään luontoarvojen kartoitus niin sieltä näyttää väkisellä löytyvän jokin uhanalainen ja harvinainen elämänmuoto.Teollisuusalueilta löytyy viitasammakkoa ja liito-oravaa.Paltamoon kaavaillun sellutehtaan tontilta (talousmetsää tietenkin) löytyi jokin harvinainen kasvilaji jonka kasvupaikka piti tietysti säilyttää.
Näin maallikosta tuntuisi että jos nämä lajit olisivat oikeasti harvinaisia niin niitä ei sattuisi näin usein lähellä asutusta ja ihmisen vaikutusta oleville pienialaisille alueille.
Uhanalaisuuden asteenhan kertoo meille maallikoille nämä vihreät tutkijat joiden tutkimuksen rahoitus riippuu siitä kuinka tärkeäksi juuri heidän tutkimansa laji koetaan.Ehkä kiusaus juuri oman lajin uhanalaisuuden liioitteluun rahoituksen toivossa kasvaa liian suureksi.
Ongelma on tuttu jo Rooman valtakunnan ajoilta:Kuka vartioisi vartijoita?
Ongelman voi ohittaa henkilökohtaisella tasolla siten, ettei keskity arvioimaan ainoastaan uhanalaisia lajeja, vaan tekee läpileikkauksen kaikkien lajien määristä ja niiden suhteista. Kuten esimerkiksi AC on täällä useaan otteeseen kertonut, kaikkein pienimpien otusten määrällä on suuri merkitys ihmisen vastustuskyvylle ja on syytä epäillä allergioiden yleistymisen johtuvan vastustuskykyä luovan populaation yksipuolistumisesta. Eikä kannata rajoittua tarkastelemaan ainoastaan vaikutusta ihmiseen, metsätalouden tuotantokoneistostakin täytyy pitää huolta. Toki asuttu ympäristö on omaa luokkaansa monimuotoisuuden suhteen metsään verrattuna, mutta koska talousmetsä muodostuu mm. puulajistoltaan ja etenkin sen määrien suhteiltaan paljon yksipuolisemmaksi kuin hoitamaton metsä, lisäksi valtavalle määrälle pieneliöitä tarjoavan lahopuun määrä on talousmetsässä pieni, taatusti sama ilmiö esiintyy sielläkin.
En tietenkään pysty asiaa mitenkään todistamaan, mutta koska mielestäni tämä logiikka on syytä epäillä-tasolla, en minä ainakaan sitä kumoaisi ilman hyviä perusteita. Se, että talousmetsä on mosaiikkia verrattuna luontaisempaan versioon aiheesta, ei riitä perusteeksi. Täytyy katsoa, mitä mosaiikki pitää sisällään. Monokulttuurien muodostama mosaiikki ei pärjää monimuotoisuuskilpailussa.
”Paltamoon kaavaillun sellutehtaan tontilta (talousmetsää tietenkin) löytyi jokin harvinainen kasvilaji jonka kasvupaikka piti tietysti säilyttää.”
Epäilemättä kukaan ei ole niin tarkkaan tutkinut Suomen 20 miljoonaa metsähehtaaria puhumattakaan vielä naapurimaiden alueista, että voisi kertoa, että Paltamo on lajille elintärkeä.
”ihmisen vastustuskyvylle ja on syytä epäillä allergioiden yleistymisen johtuvan vastustuskykyä luovan populaation yksipuolistumisesta.”
Allergiat taitavat olla enemmänkin kaupungistumisesta ja liiasta hygieniasta johtuva ongelma. Talouden lemmikkieläimet tai maatalouden tuotantoeläimet ehkäissevät allergioiden syntyä. Toki poikkeuksiakin on. Aika lailla kaukaa haettua on metsätalouden vaikutus, kun tiedetään sekin, että johonkin aikaan Eteläinen Suomi oli vähäpuustoinen. Miten on Gla. Oliko silloin allergioita? Taikka tilanne, että perhe muuttaa metsistä jonnekin kaupunkialueelle, niin puhkeaako allergia?
Yksi hypoteesi sanoo ,että ihmistaimen pitäisi saada varhaislapsuudessa monipuolista pieneliö- ja siitepölyaltistusta, niin ettei immuunipuolustuksen sitten vanhempana tarvitsisi reagoida vaarattomiin altisteisiin. Tiedä häntä, mutta jonkin verran parannusta sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin voisi tulla siitä, että säilytetään ja monimuotoistetaan kasvillisuutta kaupunkien viheralueilla ja tonteilla.
Lainaus Gla:lta ”mutta koska talousmetsä muodostuu mm. puulajistoltaan ja etenkin sen määrien suhteiltaan paljon yksipuolisemmaksi kuin hoitamaton metsä, lisäksi valtavalle määrälle pieneliöitä tarjoavan lahopuun määrä on talousmetsässä pieni, taatusti sama ilmiö esiintyy sielläkin.”
On tullut nähtyä hoitamattomia metsiä. Melkein tuossa klasin allakin oli yksi. Ei voinut kehua kovin monimuotoiseksi, mutta nyt luultavasti voi kun siellä raivaussaha soi muutaman päivän. Olivat suht. nuorta metsittynyttä ahoa, mutta on tullut nähtyä vanhojakin hoitamattomia. Eivät ne kyllä monimuotoisuudella hehku sen enempää kuin talousmetsätkään.
Talousmetsää hoidetaan, mikä tarkoittaa jaksoja jolloin syntyy tilaa ns. monimuotoisuudelle. Lopputulos voi olla, että talousmetsä on kiertonsa aikana monimuotoisempi kuin hoitamaton. Kertoo sitten jos joku tietää paremmin.
Sitten tuo ikuinen lahopuun määrä. Helppohan se on tarkistaa kummassa on enemmän, mutta sanoopa sitten mikä määrä riittää. Eivät ole lahopuulajit kadonneet, eivätkä luultavasti katoakaan. Voimme jopa päätellä, että lahopuuta on metsissämme ihan tarpeeksi.
Kun mieli voi hyvin niin eiköhän kehokin tykkää samalla.Kaupunkien keskustoissa vaan taitaa olla aika rajalliset mahdollisuudet monimuotoisuuden toteuttamiseen.Mutta tarvi kauas mennä vaikkapa bussilla niin saa nenän täyteen pöpöjä.
Itsellä metät ihan talous käytössä.Mutta ensimmäistäkään tuulenkaatoa en ole koskaan hakenu pois.Vaan olen jättäny ne ötököiden tarpeisiin.Nyt viime harvennuksessa tehtiin tekopökkelöitä koivuista kun se tuli metsälehtien julkaisuissa esiin.Juntti;mutta myöskin jotain muutakin.
Timppa: ”Allergiat taitavat olla enemmänkin kaupungistumisesta ja liiasta hygieniasta johtuva ongelma. ”
Kaupungistuminen on varmasti suuri ongelma, mutta hygienian osuudesta on paljon heikommat näytöt. Kaupungissa monimuotoisuus on surkealla tasolla, joten vastustuskyvyllä on huonot olosuhteet kehittyä. En kuitenkaan väittänyt metsätaloutta allergioiden aiheuttajaksi, vaan yritin selittää monimuotoisuuden merkitystä.
Timppa: ”Taikka tilanne, että perhe muuttaa metsistä jonnekin kaupunkialueelle, niin puhkeaako allergia?”
Insinöörinä sinä varmaan ymmärrät käsitteet tilasto, riski ja muut niihin liittyvät jutut, joten kysymyksesi on turha.
Hemputtaja: ”Olivat suht. nuorta metsittynyttä ahoa, mutta on tullut nähtyä vanhojakin hoitamattomia. Eivät ne kyllä monimuotoisuudella hehku sen enempää kuin talousmetsätkään.”
Miten määrittelet monimuotoisuuden ja miten sen toteat kohteessa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.