Syntyy luonnontilaisessakin metsässä avoimia maastoja, kun tulee myrsky tai metsäpalo, mutta toki metsäkuva olisi enemmän peitteinen ilman ihmisen vaikutusta. Hyvä muistaa tuokin näkökulma.
Minun on kyllä täysin mahdotonta hyväksyä tätä metsätalouden jatkuvaa syyllistämistä jostain eliölajien häviämisistä. Eikö tilanne ole todellakaan parempi kuin joskus kaskikaudella, jolloin saattoi siis olla pitäjiä, joista ei kunnon hirsiä löytynyt.
Eikö näillä ”tiedemiehillä” ole mitään tietoa metsien historiasta?
Lainaukset Timpalta ja Annelilta: ”metsätalous on meillä vastuussa monen lajin uhanalaistumisesta. ”
Eikö tasapuolisuuden vuoksi olisi syytä todeta myös, että metsätalous on ”vastuussa” monien avoimien maastojen lajien runsastumisesta? Ehkä niistäkin joitakin uhkaisi muuten uhanalaistuminen”.
Kehtaan epäillä (ilman tutkittua tietoa), että metsätalous ei ole vastuussa lajien uhanalaistamisesta. Noista uhanalaisista taitaa suurin osa olla jo luontojaan varsin harvinaisia ja ovat olleet sitä aina. Kunnes toisin todistetaan pidän metsätaloutta viattomana. Kulotusten ja metsäpalojen torjunta voivat olla poikkeus. Niitä suosivat lajit ovat voineet harvinaistua.
Tasapuolisuuden nimessä olen samaa mieltä tasapuolisuudesta. Suattaapa hyvinnii muutamat harvinaisetkin lajit virkistyä hakkuiden seurauksena. Mustikkaa ja puolukkaa tulee ainakin hyvin muutamana vuonna – vadelmaa myös. Saattaa luhrikkakin virkistyä marjomaan. Täällä Etelässä en ole tarkistanut, mutta Pohjoisessa hakkuualueet ovat parhaita marjamaita.
Vaikka kuinka yritän, niin olen siis kerettiläinen ja tuhma järki väittää, että kaikki metsätalouden toimet lisäävät monimuotoisuutta. Metsäteiden reunatkin ovat oikeita kukkapenkkejä ja suojarisukoita.
Ongelma lienee siinä, että lajit eivät ole ehtineet evoluution kautta sopeutua kaupallisiin hakkuisiin. Tottakai ne silloin vähenevät tai häviävät. Lajien kehtittyminen on miljoonien vuosien tulos ja pienetkin muutokset elinympäristössä ovat aina suuri ongelma niille. Kulttuurilajeja ei ilman maanviljelystoimintaa olisi juurikaan täällä, joten tavallaan se on omalta osaltaan lisännyt monimuotoisuutta.
Nyt ei puhuta marjoista eikä kaskikaudesta, vaan uhanalaisista lajeista ja luonnontilaisista metsistä. Mutta siinä te ja sitolkka olette oikeassa, että uhanalaisuuden ja monimuotoisuusvajeen vakavuusaste riippuu siitä, mihin aiempaan luontomme tilaan nykyistä tilaa verrataan.
Olisi mielenkiintoista tietää mitä lajeja täällä eleli ennen jääkautta. Silloin tämä suomi oli kuulemma ainakin osin lehtikuusimetsien peitossa. Lehtikuusen runkoja ajalta ennen jääkautta on jostain suomessa löydetty. En jaksa muistaa paikkaa. Suomen kirjoitan edelleen pienellä niin kaun kunnes eroamme EU:sta, paitsi alkukirjaimena.
Mannerlaatat ovat aikojen kuluessa vaeltaneet pitkin maapallon pintaa eli suomenmaakin on ollut aikoinaan etelämpänä – olisikohan ollut Geo-lehden jutussa. Lisäksi auringon aktiivisuus on vaihdellut, niin että täällä on ollut välillä paljonkin lämpimämpää. Osa ihmisistä ei tämän takia usko, että ilmastonmuutos olisi ihmisen tekosia ollenkaan.
Päästökaupat on kehitetty niin monimutkaiseksi järjestelmäksi, että sen varjolla taitavat väärinkäytökset ovat mahdollisia. Esim. Windfall-voito näyttävät menevän suurimmille maille (Saksa, I-B, Italia, Espanja, Puola, varsinaisia hiilenpolttajia!). Paljon yksinkertaisempi systeemi olisi suoraan verottaa esim. hiiliverona.
Yleisesti ottaen Keski-Euroopassa on kyllä ilma tunkkaisempaa kuin Suomessa. Johan tuollainen asumiskeskittymä tuottaa päästöjä itsessäänkin enemmän kuin harvaan asuttu Suomi. Lisäksi tuo päästöjen ja hiilinielujen arviointi tuntuu sivusta katsottuna ”hatusta” vedetyksi. Suomi ei noissa neuvotteluissa pärjää.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.