Tähän asti on hakkuumäärien lisääntyminen lisännyt metsien kasvua, kun vanhat puustot on hoidettu tehtaan tuuttiin. ”Kirves on metsän lääke” Pitää vain hoitaa metsiä hyvien metsänhoitotapojen mukaan.

Harsintahakkuu ei ole ole kasvua lisäävää toimintaa.

Mennään vaikka kolmoskehitysluokan metsään ja hakataan sieltä kaikki päävaltapuut pois. Kun metsän kaikki puut ovat saman ikäisiä, niin jättämällä pienemmät puut kasvamaan, jätämme huonompikasvuiset puut järeytymään – hitaammin. Kun teemme 20 vuoden päästä saman tempun, onkin jäävät puut jo selkeitä aluspuita, joiden kasvunopeus ei milloinkaan saavuta sitä, mikä päävaltapuilla oli.

Harsinnassa meillä on käytössä ”Vaaran -mallinen kirves”, josta pitää varsi katkaista , mitä nopeammin, sen parempi. (Oho, jäi ÄÄn  pisteet pois)

Se on vähän vaikeampi rasti, kun hakataan valtapuita pois, mutta oikealla kohteella ja oikein harventamalla  tuotto tosiaan paranee alaharvennukseen verrattuna. Mutta jos ppa tipahtaa liiaksi, niin kuin noissa voi käydä, tuotto putoaa.

Pukkalan & kumpp. saamaa tulosta jk-metsän kasvusta ei tarvinne epäillä. Toisaalta on tehty toiseen suuntaankin osoittavia tutkimuksia jk-hakkuin ja tasaikäiskasvatettujen metsien välillä. Kasvu ja  (taloudellinen) tuottohan ei läheskään aina korreloi suoraan keskenään.

Muutamia esimerkkejä on esim. mt-kuusikossa tehdyssä vertailussa jk osoittautui vähemmän tuottavaksi tasaikäiseen nähden.   Joskus jo vuosia sitten kun jk oli nykyistä tuntemattomampi kasvatusmenetelmä vertailin muutamien kasvukokeiden tuloksia ja niissä j-kasvatus oli jäänyt kasvussa mt:llä n. 1 m³/ha/v jälkeen tasaikäiskasvatusta .

Jumituin miettimään tuota ”monimuotoisuutta”. Siinäpä on sellainen kirves, jota käytetään suht. huolettomasti ja arvatkaa keitä aina syytetään.

On kuulemma vähentynyt tuo monimuotoisuus. Mitenkähän on ja mihin tuollainen väite perustuu.

Monimuotoisuuden asteen tutkiminen ei ole helppo ja halpa homma.  Teettää työtä niin pirusti. Helpointa on todeta painokkaasti, että ”juu heikentynyt on ja metsätalous on syyllinen”.

Muistelen, että Valtakunnan Metsien inventoinnissa oli – ainakin kerran –  mukana asiantuntijat, jotka inventoivat kasvillisuuden. Taitaa jonkinlainen kevyt selvitys kulkea edelleen touhussa mukana. Heikosti on havaintoja muista selvityksistä.

Kun joku kertoo monimuotoisuuden vähentyneen, voi siis aivan rauhassa kysyä, että mihin tämä tieto perustuu. Tutkijankaan mielipidettä ei tarvitse hyväksyä, vaikka olisi kirjannut sen arviona julkaisun johtopäätöksiin. Jos sellainen toteamus tutkimusjulkaisusta löytyy, on syytä katsoa koko julkaisu eli onko tosiaan kyse tutkitusta tiedosta.

Voin – tällä tietoa – aivan rauhassa todeta, että Suomen metsät ovat melkoisesti monimuotoisempia kuin olivat 1800 -luvulla ja itsenäisyyden alkuaikoina. Voin myös painottaa, että aina kun ihminen tekee metsässä jotain, luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Jätkä: ””Kirves on metsän lääke” Pitää vain hoitaa metsiä hyvien metsänhoitotapojen mukaan.”

Periaatteessa noin, mutta jos hoidon taso ei parane, lisääntyvät hakkuut ei välttämättä parantunutta kasvua takaa. Tällä hetkellä metsissämme on valtavasti hoitorästejä. Tällä hetkellä ne kyllä tuottaa kuutioita, mutta mitenkään tyytyväinen ei tilanteeseen voi olla. Siksi vanhan lääkkeen käyttöön ei pidä tuudittautua.

Puuki: ”Pukkalan & kumpp. saamaa tulosta jk-metsän kasvusta ei tarvinne epäillä.”

Jk-metsien käsittelyä koskevista tutkimuksista on pääteltävissä ainakin se, että menetelmässä on tavallista isompi riski epäonnistua. Sen seurauksena voi syntyä harvaa puustoa, jossa yksilöt saattaa kasvaa hyvin, mutta kuutioita ei tule. Nyt siis puhutaan kuutioista ja monimuotoisuudesta, ei rahasta.

Hemputtaja: ”Kun joku kertoo monimuotoisuuden vähentyneen, voi siis aivan rauhassa kysyä, että mihin tämä tieto perustuu.”

Olet aivan oikeassa.

Hemputtaja: ”Voin – tällä tietoa – aivan rauhassa todeta, että Suomen metsät ovat melkoisesti monimuotoisempia kuin olivat 1800 -luvulla ja itsenäisyyden alkuaikoina.”

Mihin tämä tieto perustuu? Palautin juuri kirjastoon monimuotoisuutta käsittelevän kirjan, kun uusintakerrat tuli täyteen. Voin kuitenkin lainata tuon vielä uudestaan ja laittaa sinulle yksityiskohtaiset tiedot tutkimuksista, jotta voit niihin syventyä. Viimeksi tosin siteeraamasi tutkijan näkemykset kääntyivät mielessäsi päälaelleen, joten vetoa en lyö sen puolesta, että muodostat mielipiteesi aiheesta tutkimuksen perusteella.

Hemputtaja: ”Voin myös painottaa, että aina kun ihminen tekee metsässä jotain, luonnon monimuotoisuus lisääntyy.”

Monimuotoisuutta voidaan tarkastella monella tasolla ja ainakaan lajiston määrän suhteen ei monimuotoisuus pääsääntöisesti parane metsien käsittelyn myötä. Tämä lienee samantasoinen fakta kuin auringon ja maan liikkeet suhteessa toisiinsa. Vai pyydätkö tästäkin tutkimustuloksia nähtäväksi, jotta voit tarkastaa laskelmat ja todeta asian pitävän paikkaansa tai sitten kumota sen.

”aina kun ihminen tekee metsässä jotain, luonnon monimuotoisuus lisääntyy” Kyllä tieteentekijöiden valtavirta taitaa tällä hetkellä sanoa, että metsätalous on meillä vastuussa monen lajin uhanalaistumisesta. Suuri osa synnistä kuuluu tehokkaalle maataloudelle, mutta tehotonta elintarviketuotantoa sen enempää kuin metsätalouttakaan ei voitane palauttaa. Voimme siis vain jarruttaa kehitystä palauttamalla hävinneitä elinympäristöjä, eli luodaan ’vankileirien saaristo’ koostuen laajemmista suojelualueista, perinneympäristöistä että talouskäytössä olevilla alueilla sijaitsevista ’fragmenteista’.