Elintaso on toista kuin sata vuotta sitten, mutta rakennuspuun laatu on nykyään hyvin paljon huonompi. Melkein sormen saa tökätä läpi tuosta nykyisestä puutavarasta.
Toki minäkin haluaisin, että metsämme olisivat luontoarvoiltaan huomattavasti nykyistä rikkaampia. Nyt en tarkoita sitä, että koivua voisi kasvattaa kuusen sijaan ilman pelkoa sorkkaeläintuhoista ja mm. siten luontoarvot talousmetsissä saataisiin nykyistä paljon paremmalle tolalle. Tarkoitan vielä suurempaa eroa. Mutta mitä tuollainen edellyttää? Mistä saisimme tarvitsemamme raaka-aineet? Ruotsalaisesta tai venäläisestä metsästä on väärä vastaus. Samoin uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö.
Huoli höttöpuusta on erikoinen. En tiedä yhtään rakennetta, joka olisi heikon puulaadun takia särkynyt. Lujuusluokitelluissa puissa oksaisuus on tärkein kriteeri pudottaa luokitusta tai jättää se luokittelematta, eikä oksatonta puuta synny hitaalla kasvulla. Puurunkoisten talojen eristepaksuuksien kasvattaminen on johtanut rungon järeytymiseen, eikä lujuus taatusti ole heikentynyt edes luston paksuuden kasvamisen myötä. Julkisivuissakin kaikki muut paitsi arkkitehdit ovat ymmärtäneet kunnollisten räystäiden merkityksen ja kun oikein suunitellussa rakenteessa käytetään riittävän paksua lautaa oikein käsiteltynä, säilyvyys on taatusti vähintään yhtä hyvä kuin ennen.
Puun kasvu pitää saada entistäkin nopeammaksi. Tämä takaa sen, että tarvittava puumäärä voidaan korjata mahdollisimman pieneltä pinta-alalta ja mahdollisuudet suojella metsää paranee. Raaka-aineen kilpailukykykin paranee, kun puita ei tarvitse poimia sieltä täältä. Nykyinen puuston kohtalainen kasvu johtuu suurelta osin siitä, että puusto on täystiheää aiempiin harsintarääseikköihin verrattuna. Yksittäisen puun kasvun paraneminen selittää puuston kasvun nopeutumista vain osittain.
Onko tosijäreän puun luontoarvo jotenkin suurempi kuin kohtuullisen järeän (d 30 – 40 cm)?. Silmä kylläkin lepää näissä tosijäreissä puissa. Itsellänikin on melko järeitä kuusia. Niillä kuvioilla maan pinnalla ei ole juuri mitään aluskasvillisuutta. Ei vaikuta erityisen monimuotoiselta.
Ei kuusikko erityisen monimuotoinen olekaan. Tarvitaan muitakin puulajeja, jolloin valoa tulee maanpinnalle saakka ja karike muodostuu muustakin kuin happamista neulasista. Tällöin myös maaperän mikrobitoiminta vilkastuu eli toisaalla mainitsemani elämän perusasioiden olosuhteet paranee.
Tunnustan, en ole oikein koskaan tajunnut tätä parkua monimuotoisuuden puutteesta. Sen puoleen parku lahostakin ihmetyttää ja ennallistus, hyi kun heikottaa tuollainen törppöily.
Mielestäni monimuotoisuutta löytyy kun viitsii hiukan vilkuilla muutakin kuin luontoväen vinoa ”tiedotusta”.
Metsiköiden kuviot Etelässä ovat suht. pieniä ja jos kävelet suoraa kilometrin niin jopa löytyy monimuotoisuutta reitin varrelta. Pohjoisen suuret kuviot ovat nekin osa monimuotoisuutta.
Siihen päälle sitten hakkuut ja raivaukset äestyksineen ja aurauksineen, ojituksia unohtamatta. Se yksitotinen, iäkäs kuusikkokin, mikä siinä mättää, ettei kelpaa osaksi monimuotoista Suomen metsäluontoa.
Sitten nämä uhanalaiset örtit ym. Niistä melkoinen osuus – ettei peräti enemmistö – ovat uhanalaisia laiduntamisen loppumisen vuoksi, ei metsätalouden.
Laho on sitten oman runonsa väärti. Pökkelöt ja vastaavat ymmärrän. Tirpat tarvitsevat kodin ja ruokaa. Muu lahotus sitten kyllä johtuu lahoviasta – sanonko missä.
Siellähän ne lahopuussa elää tirppojen ruoatkin . Muutaman puun jättäminen pystyyn ja lahoamaan ei paljon metsätalouden tuottoa laske.
Hyväpuustoisten soiden ennallistaminen oli kyllä melkoinen moka, kun niistä valumat vain lisääntyy sen jälkeen vesistöihin, ja puut lisää haitallisia kaarnakuoriaisia lähimetsiin.
Gla puhuu asiaa, mutta hieman noista lustojen paksuuksista. Tosiaan 2 -3mm on aivan laadukasta rakennuspuuta ja 4mm vuosi kasvua näkee usein mitallistetussa sahatavarassa.
Tiukkasyiselle VANHALLE 100 – 200 V männylle olisi tarvetta säälle alttiissa rakenteissa. Männyn sydänpuu on lahonkestävää. Sitä voisi käyttää painekyllästetyn puun sijaan ja sen hinta pitäisi olla sen mukainen. Myös ulkoverhoukset, ikkunat ym.
Mutta pääasiassa pitäisi tuottaa rakennuspuuta nopeasti 2-3MM lustolla. Tämä tosin vaatii kasvatusta melko harvana. Vodaan mennä pohjapinta-aloissa niin alas, että hakkuut muistuttavat jatkuvan kasvatuksen hakkuita, eli harsintaa…
Meillä hakataan joka vuosi lukuisia yli kuution mäntyjä iältään 100-120 vuotta. Eikä ole höttöpuuta. Niin on mahdollista tehdä vaikka maailmantappiin. Metsä tosiaan kasvaa ja vanhenee joka vuosi. Jossain vaiheessa se on vain kaadettava, ellei tarkoituksena ole kasvattaa lahopuuta.
Kyllä minun ”sielunmaisema” on hyvin hoidettu metsä, jossa on kaikkia ikäluokkia sopivasti ryhmiteltyinä ja jossakin säästetty pysyvästi pala ”ikimetsää”. Sellainen metsä antaa työtä ja toimeentuloa ja siinä on sijansa myös kaikenlaisille ja erilaisissa paikoissa viihtyville eliöille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.