Sitä tietysti tarkoitin, ettei Risuparran pidä yleistää. Eihän siellä Pohjois-Suomessa ollut juuri asukkaitakaan. Eikä tietysti puuta käytetty mitä vähän lämmitykseen. Risuparta halunnee palata siihen aikaan. Ehkä kaikki eivät kuitenkaan.
Olen ajellut joka vuosi Lapissa ja minusta ne metsät näyttävät ihan säädyllisiltä. Onhan siellä Lapissa vanhoja suojeltuja metsiäkin vaikka kuinka paljon.
Metsä on siitä mukava, että siitä tulee aikanaan ”vanha”. Esimerkiksi entisessä kotipitäjässäni Muuramessa metsät olivat vähissä jo 1800-luvun alussa kaskeamisen seurauksena. Erään 1840-luvulla poltetun kasken paikalle kasvoi sitten metsä, joka rauhoiteiin 1900-luvun alussa Se on Kuusimäen luonnonsuojelualue, jossa kasvoi mm Suomen suurin kuusi.
Esimerkiksi meidän metsissä kasvoi 1933 noin 13 tukkipuuta hehtaarilla. Nyt lukumäärältään selvästi yli 10-kertainen ja tilavuudeltaan vielä suurempi määrä tukkirunkoja. Sama tilanne se on yleisestikin. Eihän sahoille riittäisi vuodesta toiseen yhä enemmän tukkipuita.
Varmasti mistä tahansa ilmiöstä pystyy tekemään sensaatioita. Kerätään vaikka spurgut rannoilta ja tehdään heistä dokumentti ja sanotaan, että tällaisia suomalaiset ovat.
Minusta meillä Suomessa on loistavat mahdollisuudet metsien suhteen. Jo tällä hetkellä on suojelualueiden lisäksi hoitamatta jätettyjä pusikoita valtavasti, koska rikkaita kaupunkilaiseläkeläisiä ei enää metsästä saatava raha kiinnosta. Nämä tilat muistuttavat talousmetsää lähinnä aikanaan voimaperäisesti tehdyn uudistamisen ansiosta. Kun elintaso ja idealismin määrä jatkaa kasvuaan, jää yhä useampi harrastetila metsätalouden ulkopuolelle.
Itse olisin ensimmäisten joukossa rauhoittamassa koko valtakunnan metsiä retkeilytarkoituksiin, mutta kun me ei kaikki voida alkaa työväenteatterista toimeentuloa hankkimaan. Lisäksi hirvittää mistä Karjalan korvista ja Amazonin yläjuoksulta ne korvaavat raaka-ainevirrat vedettäisiin.
Mihinkä perustat Sitolka näkemyksesi, että suomalaisten elintaso jatkaa tasaista laskuaan? Suomalaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrä ei kerro elintason laskusta. Ei myöskään ostoskeskusten määrä tai niiden valikoima. Vaikka kuinka kitisevät, niin nykypäivän opiskelijoilla on mahtavat edut meikäläisen ikäpolviin verrattuna. Eläkkeelle pääsee aina vaan varakkaampia ja parempia eläkkeitä nauttivia. Tietysti on sitten todella huono-osaisiakin, mutta vain pieni vähemmistö.
Niin se käänne tapahtuikin vasta vajaa 10-vuotta sitten. Tulevat sukupolvet eivät enään yllä meidän elintasoon. Glopaalissa maailmassa elintasoerotkin tasoittuvat. Meidän laskee, kehitysmaiden nousee. Rikkain osa väestöstä on tietenkin asia erikseen. Liberaalissa markkinataloudessa se vain rikastuu, mikä on järjestelmään sisäänrakentunut mekanismi. Kun on rahaa sijoittaa, raha tulee rahan luo.
Se nyt on sillai et suomessa aika paljon yksityiset metsiä omistaa.Vihervassut ja riinpiis aika vähän(Liimataisella taitaa olla pikkasen).Elikkä yksityiset saa tehdä omilla maillaan mitä haluaa(aika paljon).
Täälläkin pitäs tuo riinpiis rinnastaa terroristeihin kuten venäjä teki jehoville(175000)on venäjällä.Jehovat on lainsuojattomia siellä.Kaiken lisäksi jehovilta takavarikoidaan omaisuus venäjällä.
Viereisen kuvion ensi harvennus räkäpetäjät eivät ole jättö puita! Apulanta ja räkä petäjä porukan on mahdoton ymmärtää , että suuri puu määrä ei ole yhtä kuin suuri monimuotoisuus.
Luonto kyllä pyrkii korjaamaan ihmisen synnyttämiä monokulttuureja hieman monipuolisemmaksi, eikä niin innokasta raivaussahan käyttäjää löydy, että saisi kaikki alikasvokset tai koivut raivattua. Kokoajan luonto yrittää palauttaa tasapainon.
Räkämännikön alle tulee kuusikko ja uudistusaloille aina monipuolisesti lehtipuustoa.
Yksipuolinen monimuotoisestisti köyhä metsä on taloudellinen riski, eikä niitä kestävässä metsätaloudessa suosita, ainakaan laaja-alaisesti.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.