Keskustelut Harrastukset Sidosryhmät päättävät, ei riistaneuvosto

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)
  • Sidosryhmät päättävät, ei riistaneuvosto

    Mikä on alueellinen riistaneuvosto:

    ”Jokaiselle Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelle on valittu alueellinen riistaneuvosto.  Se on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun.  Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa. Alueelliset riistaneuvostot lisäävät riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä, sekä pyrkivät toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.

    Mitä ovat sidosryhmät:

    Otan esimerkin Varsinais-Suomesta (jatkossa V-S), sidosryhmäkuulemisen kokouspöytäkirjasta:

    Sidosryhmää: Ely-keskus Liikennevastuualue, MTK, MTK metsälinja, Turunseudun metsänomistajat, Pöytyänseudun rhy:n maanomistajajäsen, MHy Lounametsä, Perniönseudun maanomistajat, Kemiönsaaren metsänomistajat, Salonseudun rhy:n metsänomistajajäsen, Mynämäen rhy:n maanomistajajäsen, Laitilan rhy:n maanomistajäsen, Metsähallitus, Kiskonpiirin rhy:n maanomistajajäsen.

    Ketkä tekevät päätöksen tavoitteesta, johon hirvikannan suuruudessa paikallisesti pyritään

    Metsälehden paperiversiossa nro 3 (16.2) oli asiaa selventävä kaavio. Päättävä elin näyttäisi olevan alueellinen riistaneuvosto, esimerkkitapauksessa siis V-S alueellinen riistaneuvosto, joka järjestää sidosryhmätilaisuuden, vahvistaa tavoitekannan-ja tiheyden hirvitalousalueille.

    Miten tässä sitten kävi:
    Yhdessä piti päättää. Otan suoran lainaukset (” ”) samasta Metsälehden artikellista johon aiemmin viittasin: ”Tilaisuudessa maanomistajat toivat voimakkaasti
    ja yhtenäisesti esiin, että alueen hirvikannan kasvu pitää katkaista ja asettaa keskimääräiseksi tiheystavoitteeksi 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla, paikallisten olosuhteiden mukaan säätäen”

    ”Riistaneuvostoneuvosto teki kuitenkin päätöksen, että sen jokaisella hirvitalousalueella tavoitehaarukkaa joko nostettaisiin tai tiivistettäisiin aiempiin tavoitteisiin verrattuna ja siten keskimääräinen hirvitiheystavoite nousisi kaikilla hirvitalousalueilla.”

    ”Tuohtumusta maanonmistajissa herätti sekin, että myös kuulemistilaisuuteen osallistunut liikennepuolen edustaja kannatti 2,5 hirvitiheyttä.”

    Arvioitu keskimääräinen hirvitiheys on ollut 5/1000 ha paikkeilla ja päätös oli, että sitä hivutetaan edelleen ylöspäin.

    Jos ajatellaan aluksi ihan maalaisjärjellä. Oliko fiksu ja demokraattinen päätös? Jos päätös tehtäisiin äänestämällä käyttäen yksinkertaista enemmistöä tai määräenemmistöä mikä olisi päätös? Oma mielipiteeni on, että tämä oli demokratian irvikuva, lähellä Putinin hallinnon toimintatapoja.  Kokousspöytäkirjalla pyyhittiin sitä, mutta en sano mitä.

    Onko tämä paikallinen ongelma? Ei ole! Kokouspöytäkirjan mukaan paikalla oli Suomen riistakeskuksen edustaja,  joka siis ”siunaa” tällaiset toimintatavat.

    Jos hivuttaudutaan lakipuolelle, niin metsästyslaki ja riistahallintolaki määrittelevät,  että vahingot on pidettävä kohtuullisella tasolla.

    Riistakeskuksen itse tekemä hirvikannanhoitossuunnitelma sanoo näin:
    ”Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukkuunottamatta  Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoite-haarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

    Riistaneuvoston päätöksessä tavoite on yli 5/1000 ha. Riistaneuvosto asetti tavoitteen, sidosryhmiä kuulematta, jolla hirvikannan(heidän itse tekemänsä)hoitosuunnitelman mukaan törmätään laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin  sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.

    Metsästyslain 26§:  ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä”  Onko otettu huomioon? Ei ole!

    Onko noudatettu riistahallintolakia, jossa sanotaan, näin:  ”Suomen riistakeskuksen tehtävät: 2 § 5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.” Onko edistetty? Ei ole!

    Toisaalta laki sanoo, että pitää huolehtia hirvikannan elinvoimaisuudesta. Hirvikannan hoitosuunnitelma kuitenkin sanoo näin: ”Toisaalta hirven lisääntymismenestys näyttää pienenevän myös suurilla yli 5 – 6 hirveä/1000 ha tiheyksillä kilpailun lisääntyessä.” Onko edes huolehdittu hirvikannan elinvoimaisuudesta? Ei ole!

    Riistaneuvosto on tehnyt käsittämättömän päätöksen, maalannut itsensä nurkkaan ja lopuksi vielä vetänyt itsensä löysään hirteen (laki/seuraamukset!). Kaikki tämä Suomen riistakeskuksen siunauksella!

    Jatkoksi voisi lukea vielä viestiketjut ”Suuri puhallus” ja vaikkapa ”Pitäisikö Metsälehden ryhdistäytyä” miettiä ja ihmetellä lisää.

    Hirvikanna hoitosuunittelma:

    http://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255

  • Planter

    Jos rahasta puhutaan:

    Valtion vuoden 2016 budjetista lyötyvät mm. alla olevat luvut:

    Suomen riistakeskus 6,7 milj. €
    Riistanhoitoyhdistykset 2,34 milj.
    Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 0,405 milj.
    Riistakonsernin kehittäminen 0,615 milj.

    Lisäksi riistaneuvostojen jäsenet saavat kokouspalkkiot ja kilometrikorvaukset. Metsästysmuseo saa siis suunnilleen saman verran kuin koko maan hirvituhokorvaukset.

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110099

    jees h-valta

    Niin se kasvaisi petojen määräkin jotka niitä hirviä pitäisi kurissa. Jos tosiaan joka suhteessa pistettäisiin ne pyssyt naulaan. Ja naulattaisiin seinään vaikka kiinni. Alkaisi luonto elää ja tervehtyä ja tasapainottua aivan eri tavalla.

    Visakallo

    Kyllä hirvenmetsästäjiä aina löytyy. Jos homma ei sattuisi joitakin suomalaisia kiinnostamaan, niin muun maalaisia sitäkin enemmän.

    suorittava porras

    …jotka metsästäjät ovat maksaneet riistanhoitomaksuna =metsästyskortti
    § (18.2.2011/160)
    Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Tästä määrärahasta osoitetaan vuosittain Suomen riistakeskukselle ja riistanhoitoyhdistyksille valtionosuus niiden käyttö- ja pääomamenoihin sekä metsästäjien ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin.
    Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää lisäksi:
    1) riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään kokeilutoimintaan ja muuhun riistatalouden edistämiseen;
    2) metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheutuviin menoihin;
    3) vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan valistustyöhön ja metsästysseurojen riistanhoitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen;
    4) maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.
    Maa- ja metsätalousministeriö myöntää edellä tarkoitetun määrärahan käytettäväksi 1 ja 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Samalla ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä määrärahan käyttämisestä.

    6 § (17.12.2015/1506)
    Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.

    Planter

    Kiitos täsmennyksestä! Se näkyy pitävän paikkansa, että tuo 10 milj. potti kerätään riistanhoitomaksuina. Mutta itselle tulevia kilometrikorvauksia ei makseta itse.

    Tärkeintä on kuitenkin, että Suorittava lopulta myönsi, että ei metsänomistajilla ole mitään  päätösvaltaa miten paljon taimikkotuholaisia metsässä on ja hänen mielestään se on aivan oikein, kun metsästäjät maksavat itse hararatuksensa.

    Hirvieläinkolarit maksavat yhteiskunnalle 90 miljoonaa vuodessa. Kärkkäisen mukaan metsätuhot 100 miljoonaa vuodessa. Maksavatko metsästäjät myös nämä?

    suorittava porras

    Maanomistajalla on mahdollisuus hoidella ongelmat yhteistyössä alueensa metsästysseuran kanssa . Jos nyt aloitetaan valmistelut ja suunnittelu metsästyksen toteuttamiseksi ongelmapisteessä , voi tuloksia odottaa jo tulevana syksynä . Viranomaispaimennusta tai määräyksiä ei ko toimintaan tarvita . Jos ensimmäinen vuosi ei tuota tulosta , yritetään seuraavana vuonna paremmalla menestyksellä uudestaan .

    Sorkkaeläinten elämää ja aikatauluja voi seurata ennen jahtia ja suunnitella turvalliset passi- ja väijyntäpaikat kertyneen tiedon ja maanomistajan erityistoiveiden perusteella . Tarvittaessa esim. peura voidaan ampua , vaikka mo:n tuvan rapulta käsin , jos siihen on häneltä suostumus ja ampumasuunta on turvallinen . Muussa tapauksessa ei asumusten lähelle luonnollisesti mennä jahtiaikeissa .

    Planter

    Kaikki on tehty ja lisäksi yritin ”isossa raamatussa” hirvikannahoitosuunnitelmassa  metsänomistajille luodun vaikuttamiskanavan, sidosryhmäkuulemisen kautta, siirry ketjun alkuun ja lue. Usko on mennyt.

    Korpituvan Taneli

    Eikun lupavapaa metsästys. Ensi syksynä voitais vielä koittaa sitä että myönnettäis kaikki luvat joita seurat haskevat. Tulis esiin se kuka niitä lupia pihtaa riistahallinto vai metsästäjät itse.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    JacktheRibber

    Ainoa biotieteiden nobelistimme (ilkka hanski) kirjoitti: ”…Monilla pedoilla ja loisilla on RATKAISEVA osuus saalislajien kannanvaihtelussa, jolloin petojen ja loisten häviäminen voi johtaa yllättäviin seurauksiin. Meillä Suomessa HIRVIkanta on paisunut LUONNOTTOMAN suureksi, kun SUSI, hirven luontainen vihollinen on hävitetty suurimmasta osasta maata. Haapaa syövän hirven kanta on nyt niin suuri, että haavan luontainen lisääntyminen metsissä on vähäistä. Tämän vuoksi kymmenet haapaan erikoistuneet lajit ovat uhanalaisia ja uhkaavat hävitä…”

    Aivan samasta tapahtumaketjusta on kysymys, kun myyräkannan vakaana pitävän ketun kanta on saatu pudotettua murto-osaan vuoden 2000 tasosta. Asiasta luennoi nisäkästieteen päivillä myyrä professori erikoisa siantuntija heikki henttosen oikea käsi tohtori otso huitu: ”…Myyrien kannanvaihtelut ovat voimistuneet huomattavasti viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana. Tämä on johtanut myyrien aiheuttamien taimituhojen VAHVAAN KASVUUN. Esimerkiksi talven 2005/06 aikana myyrät aiheuttivat 2500-5500 ha:n tuhot metsäpuutaimikoissa. Vastaavat luvut seuraavan myyrähuipun jälkeen keväällä 2009 olivat jo 18000-20000 ha…”

    Samainen huitu vahvisti tuon kettujen holtittomasta tappamisesta seuranneen katastrofin (savon sanomat 09.10.2008): ”…Petoja on ollut nyt hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun…” 

    Gla

    Suorittava porras: ”Maanomistajalla on mahdollisuus hoidella ongelmat yhteistyössä alueensa metsästysseuran kanssa . Jos nyt aloitetaan valmistelut ja suunnittelu metsästyksen toteuttamiseksi ongelmapisteessä , voi tuloksia odottaa jo tulevana syksynä .”

    Kerrotko, mitä olen jättänyt tekemättä, kun tuloksia saadaan vuodesta toiseen odotella? Mitä Planterin mainitsemalla alueella on jätetty tekemättä, kun tavoitekanta on 6/1000?

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)