Pylväitähän menee lähinnä Pohjois-Afrikkaan. Myös Italiaan on kuulemma mennyt. Jos Syyriaan tulee joskus rauha, niin voisi kuvitella pylväskysynnän huikeasti lisääntyvän ja korvaavan Suomen vähenevää kysyntää.
Taitaa olla jotain 18-metrisiä meidän metsistä lähteneet pisimmät pykväät. Pienimmät ovat olleet 8,4 m ja latva 13 cm. Niistäkin on saatu pylväspuun hinta.
Vääriä ovat jenkkien pylväät jos tuon sarjan perusteella pitäisi niitä pylväiksi kutsua. Olen Tolopaisen kanssa samaa mieltä. Sieltä ei todellakaan ole mitään opittavaa.
Jos ja kun pylvätä, junttapaaluja, taikka pitkiä osarunkoja tai kokorunkoja tehdään, niin kyllä siinä käytössä oleva kalustokin toimii ihan hyvin – autokuljetus ei onnistu kaikilla autokalustoilla, eikä kaikilla teillä.
Kon me teimme noita mastopuita poimintahakkuuna, niin kaikki isommat mastot tuotiin yksi kerrallaan Tinberjakin kuormatraktorilla niin, että tyvi nostettiin telin päälle ja kuormaimen kouralla pidettiin kiinni, kun vietiin. Ajomatka 10 – 100 metriä.
Jokainen puu oli kaadettu suunnaten ja jokaiselle puulle oli avattu ajoura traktorille. Ajotaksana laskutimme 3000 € noista 16 pölkystä.
Ihan tavallisen metsätraktorin kuormatilaan voidaan asentaa puristuspankko, jollaiset joissakin jenkkijuontureissakin on. Mm Venäjälle on viety paljon juontokoneita, joissa on riski nosturi ja puristuspankko. Isommissa avohakkuusavotoissa sellainen yhdistelmä on tehokkain.
Edelleen hieman huvittaa tämä keskustelu pitkistä puista. Eihän Suomessa sellaisia edes olekaan. Amerikan puut ja korjuumaastotkin ovat vähän toista luokkaa, joten aivan turha vertaillakaan niitä täkäläisiin. Kävin viikonvaihteessa katsomassa kaverin pylvässavottaa. En meinannut itsekään uskoa, että ne olikin jo viety tehtaalle. Yllättävän tavallisista ja ahtaankin näköisistä paikoista ne mahtuvat kulkemaan, vaikka teiden lumipenkatkin ovat nyt näin etelän oloihin tavallista suuremmat.
Meidän lähellä on eräs Jobbari, joka on iät ja ajat ostanut junttapaaluiksi vain ja ainoastaan pitkiä ja järeitä kuusirunkoja. Muistaakseni hän otti ne viiteen tuumaan asti.Tällainen talvi on erinomainen paalujen ja pylväitten vetämisee metsästä.
Tuo jobbari ajattaa puut isolla Ursuksella, lähinnä yksi kerrallaan juontokouralla ja ja yleensä näissä tasaisissa maastoissa runko tulee perässä kuin narua vetäisi.
Kaikki rungot ovat lähteneet jonnekin etelä-Suomeen kuorimolle ja sieltä työkohteisiin. Täältä asti viedään vain isoja – pitkiä runkoja, joissa on useampi kiinto jokaisessa.
Ei maantiekuljetus ole ollut mikään ongelma, jo 60 vuotta sitten pylväsmiehet veivät pylväänsä kokonaisina.
Tuota hakkuuta voi surutta sanoa poimintahakkuuksi, koska samaan aikaan samalta alalta ei hakata läheskään aina muita runkoja, vaan ne jäävät odottamaan sitä, milloin niitä tarvitaan.
Varmaan Puupaalujakin juntataan vielä, mutta kyllä täällä esim tuo vetelään savipeltoon tehty kauppakeskus paalutettin teräsputkilla. Melkein 2 kuukautta niitä siitä naapurissa paukuttivat. Jossain tienpohjan paalutus työmaalla toissa kesänä ainakin hakattiin puupaaluja. Oli juuri noita Jätkän mainitsemia paksuja runkoja. Niin läheltä en nähnyt että tietäisin että oliko kuusta vai mäntyä.
Näin se on rakennukset paalutetaan teräsputkilla. Menevät pienellä iskuvoimalla maahan ja niihin voidaan hitsata tartuntoja betonille, kun paalujen yläpäät jätetään betonivalun sisään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.