Vastuullisena metsänomistajana olen huolestunut heidän taloudellisesta tilanteestaan. Vasaramies kohta nappaa ja yksi ostaja vähemmän puumarkkinoilla. Kilpailu vähenee Visakallo ja se on huono juttu.
Joskus vähän huvittaa tuo joidenkin taivastelu pitkistä puista ja niiden kuljetuksista. Täällä kun on niin totuttu Wersonkin pitkiin pylväspuu kuormiin.
Nimetön25.3.2018, 16:47
Mua ei mitenkään huvita pitkäin puitten kuljetus mutta Koskisen videosta ei selvinnyt miten ja missä vaiheessa puut sahalla apteerataan, mitataan, katkotaan, kuoritaan, lajitellaan, se lähinnä kiinnostaa. Luulis myös että motolle omat haasteensa 20m pitkän tukin karsinnassakin ja omat haasteet kuljettajallekin apteerauksessa.
Evolla MetsänhoitajaV Raatikainen kertoi aikaisemman kurssin tehneen männyistä 32 metrisiä pylväitä, jotka olisivat jääneet niissä maastoissa ja käytettävissä olevilla kalustoilla metsään, elleivät pojat olisi kuorineet kuorta pois, jolloin pylväs tuli lumessa liukkaastiPylväsautoon niitä piti nostaa useamman vintturin voimalla. Vaan kulki ne sieltä Lammilta ilmeisesti Arabimaihin.
Minäkin tein 24 metrisiä mäntypylväitä. Valmetin kuormatraktori hinasi niitä metsästä yksi kerrallaan ja tukkikuorma oli painona kuormatilassa, että telat pitivät otteensa.
Pohjanmaan pylväskuskit eivät saaneet niitä nostettua kyytiin, pätkittiin tukeiksi.
Nuo pitkät rungot kuoritaan, mitataan ja sen jälkeen tietokoneen laskemien piirustusten mukaan katkotaan tarkalleen mittatilaustyönä. Pyöröhirret sorvataan sopivaan kuosiin , niihin ajetaan varaukset ja jyrsitään salvokset nurkkiin.
Tuo osarunkomenetelmä on käytössä myös Saksassa ja Ranskassa, joissa tuo tukkien apteeraus ja katkontalaitos on aikamoinen ihmeteltävä. Menetelmää saatetaan tietenkin käyttää sielläpäin muutkin maat.
Ei sielläkään pitkien runkojen kuljetus ollut ongelma. Suomalaisia juontokoneita siellä oli, jotka toivat tienvarteen yli 40 metrisiä runkoja. Puut kaadettiin ja karsittiin metsurityönä.
Jos tehdään kahdenkymmenen metrin mittaisia jakeita, ei siinä apteeraustaitoja juurikaan tarvita.
Koneellisen puunkorjuun alkutaipaleella kävimme Ruotsissa opintokäynnillä ja siellä oli myös puunkorjuu kokorunkomenetelmänä. Karsinta – katkonta-asemalla tyvet nostettiin halvatun pitkään viritelmään, joka karsi oksat pois, Sirkkelillä katkottiin pölleiksi ja pyöräkuormaajalla nostettiin nippuina täysperävaunulliseen autoon. Silloin Ruotsissa oli käytössä myös 32 metriä pitkiä yhdistelmiä jotka kyllä näyttivät hurjilta silloin.
Muistaakseni yhden 24 metrisen pylvään olen tehnyt.Jäi mieleen koska oli varsinainen telkkuaminen Ponssen 60:llä kouralla.Ei täällä Kainuussa vaan Keski-Suomessa ja olikohan vielä saarihakkuu.Keltavihreällä 15:lla ponssella ajomies sen veti tien varteen.
Nimetön25.3.2018, 19:34
On tullu katottua Amerikan metsureita usein mutta siinä ohjelmassa ei saa juuri mnkäänlaista kokonaiskuvaa työn teoasta. Tässä videossa saa hyvän kuvan kokonaisuudesta.
Amerikan metsuritkin myönsi ettei märkänäaikana kokorunkojuonto onnistu kun kaikki paikat on pian kuravellillä. Yks Joensuusa valmistettu motoki ja Ruotsalainen kurmankantava ajokonekki on ohjelmassa jonkukerran vilahtanut.
Kokolailla tehokkaan näköinen koneketju, vaikka hiljaisiakin hetkiä on, mutta noissa olosuhteissa puuta pystyisi lataamaan rekkoihin melkoista tahtia. Autot tosin ovat molemmat puoliperävaunullisia, eli nuo vaativat aika esteettomän kuljetusreitin, eikä noilla akselimäärillä viedä kovin isoja lasteja.
Muuten siinä Koskisen yhdistelmässä oli kahdeksan tai jopa kymmenen akselia, ellen väärin muista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.