Keskustelut Metsänomistus Sellutehtaitakin vielä tarvitaan

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 34)
  • Sellutehtaitakin vielä tarvitaan

    Tällä palstalla on jo pitkään sanottu kuiduttavan teollisuuden olevan auringon laskun ala. Erityisesti on katsottu että se loppukin siirtyy kokonaan etelän nopeakasvuisten metsien äärelle.

    Metsälehdessä, sekä Mikko Häyrynen että Eliisa Kallioniemi povaavat suurta havusellutehdasta, jonka yksi potentiaalinen sijoituspaikka voisi olla Suomi.
    Ei näköjään euka ole se autuaaksi tekevä asia, eikä kelpaa eteläisten maiden havupuukaan. Tarvittaisiin nimenomaan Pohjois-Amerikan tai Pohjois-Euroopan pitkäkuituista havusellua.

    Tässä olisi nyt markkinarako Suomen metsäteollisuudelle, meillä kun puuta riittää ja itänaapuri myy mielellään lisää.
    Erityisesti katse kääntyy Metsägroupin suuntaan. Hehän irrottautuivat Uruguain sellutehtaasta, niin eiko nyt olisi kotimaan investoinnin paikka.

    Sijoituspaikkojakin lienee valita asti.
    Yksi sellainen on Kaskinen. Siellä on tyhjä tontti odottamassa. Sille oli aikanaan laskettu sopivan hyvin kaksi jopa kolmekin sellulinjaa ja nyt se ainoakin on purettu.
    Vettäkin löytyy, on 2 km kalliotunneli Närpiönjoen suulta. Aikanaan vanhan tehtaan suunniteltu vedenkulutus oli 100t vettä sellutonnia kohti. Siihen rajaan päästiin kohtuudella ja muutosten myötä kulutus laski noin 50 tonniin ennen tehtaan sulkemista. Nykyiset tehtaat käyttävät n. 25t, joten olettaa sopii että uudessa suunnitteluarvona voisi olla joku 20t per sellutonni. Jäteveden käsittelyäkään ei tarvitse rakentaa aivan alusta asti uutta.
    Satama on vieressä. Ainoa ongelma rannikon tehtaalla on se että puunhankinta-alue on puoliympyrän muotoinen ja se venyttää ajomatkaa.

    Pitäisiköhän Pohjanmaalla taas herättää kansanliike, niinkuin 70-luvun alussa kun edellistä sellutehdasta puuhattiin.
    Joskus on naureskeltu kasaan saadun rahan pienehköä määrää kokonaiskustannuksiin nähden. Pitää kuitenkin muistaa että se oli kaikki ns omaa pääomaa, jolla ei ollut edes muita tuotto-odotuksia kuin se että puu menisi paremmin kaupan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • ostaamyy

    Rikkidirektiivin voimaantulo nostaa rahtauskuluja ja sen vaikutus on kertautuva kun se tulee olemaan joka tuotteen hinnassa.

    Iso lovi vientiyritysten kannattavuuteen ja on jo vuoden päästä totta.

    ostaamyy

    Merenkulun rikkipäästötIMO päätös vuodelta 2008
    Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2008 uudet rajoitukset alusliikenteen rikkidioksidipäästöille MARPOL -yleissopimuksen uudistetun ilmansuojeluliitteen (Annex VI) yhteydessä. Rajoitukset ovat globaalia liikennettä tiukemmat rikkipäästöjen erityisalueilla (SECA, sulphur emission control area). Pohjois-Euroopassa Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali muodostavat SECA-alueen. MARPOL -yleissopimuksen uudistettu ilmansuojeluliite tuli kansainvälisesti voimaan 1.7.2010, jolloin SECA-alueella polttoaineen enimmäisrikkipitoisuus tippui 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin. Vuonna 2015 raja tippuu 0,1 prosenttiin. Alhaista rikkirajaa perustellaan terveydelle haitallisten pienhiukkasten määrän vähentämisellä. Huomioitavaa on, että asiaa valmisteltiin ennen maailmantalouden lamaa ja raakaöljyn hintojen voimakasta nousua.

    Globaalilla tasolla siirrytään laivapolttoaineen osalta 0,5 prosentin rikkipitoisuuden aikaisintaan vuonna 2020. Voimaantuloa voidaan siirtää IMO:n päätöksellä vuoteen 2025, jos siihen on perusteita vuoteen 2018 mennessä tehtävän polttoaineen saatavuustarkastelun perusteella.

    lainattu Suomen varustamot sivuilta jossa asiaa on laajemmin, kannattaa tutustua

    Pähkäilijä

    Tuotahan selluntuottajat ovat vuosia yrittäneetkin, tuotantoa vähentämällä saada hintaa ylemmäs.

    Jos minä olisin tuottaja ja saisin hintaa nostettua niin en lähtisi tuotantoa lisäämään, voitto% siinä kärsisi.

    Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä:
    ”Jos minä olisin tuottaja ja saisin hintaa nostettua niin en lähtisi tuotantoa lisäämään, voitto% siinä kärsisi. ”

    Vanha viisaus voittoprosenteilla ei osteta mintään kaupasta pitää olla setelirahaa. Sitä setelirahaa tulee tehtailijallekkin eniten kun voittoprosentti on kohtuullinen ja liikevaihto suuri.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Taneli, toimiko Kaskinen, Kemijärvi tai Valkeakoski tappiolla?

    metsänvartija

    Kyllä vaan mutta…osakkeet pitää pitää Suomessa eikä myydä niitä ulkomaisille.

    Järkyttävä tietää että hyöty menee ulkomaille. Jos osingot jäisi Suomeen olisi se hieno juttu, jokaiselle.

    Kurki

    Sellun hinta on nousussa Euroopassa ja USAssa.

    Stora Enso nostaa valkaistun pitkäkuitusellun NBSK pulp huintaa 930 dollariin/tonni Euroopassa helmikuussa.
    Tämän hetken dollarikurssilla sellutonni nousee 688 e/tonni.

    Jos tonniin sellua menee 6 m3 havupuuta a17e/m3 ja pääomaveron ottaa vielä pois, niin eipä kantohinta juuri rasita tuloksen tekoa.
    Puustahan saadaan myös huomattava osa sellutehtaan tarvitsemasta energiastakin.
    Olisiko kantohinnan osuus sellussa noin 35..40 e/tonni.
    Eli metsänomistajan osuus sellun loppuhinnasta olisi vaatimattomat noin 5%.
    Ja vielä kaavaillaan metsille kiinteistöveroa.

    Stora Enso announces NBSK pulp at $930/tonne in Europe in February

    http://www.risiinfo.com/pulp-paper/news/Stora-Enso-announces-NBSK-pulp-at-930tonne-in-Europe-in-February.html

    (RISI, 31.01.2014)

    Tässä tämän hetken hinnat.

    http://www.risiinfo.com/pulp-paper/news/Stora-Enso-announces-NBSK-pulp-at-930tonne-in-Europe-in-February.html

    Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä:
    ”Taneli, toimiko Kaskinen, Kemijärvi tai Valkeakoski tappiolla?”

    Lue tarkemmiin ja pyri ymmärtämään lukemasi. Kirjoitin edellä:
    ”Sitä setelirahaa tulee tehtailijallekkin eniten kun voittoprosentti on kohtuullinen ja liikevaihto suuri.”

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Lue tarkemmiin ja pyri ymmärtämään lukemasi. Kirjoitin edellä:
    ”Sitä setelirahaa tulee tehtailijallekkin eniten kun voittoprosentti on kohtuullinen ja liikevaihto suuri.”

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Lähetetty: 05.02.2014
    Lähettäjä: Korpituvan Taneli
    ####################
    yritetään,

    mikä mahtaa olla kohtuullinen voittoprosentti sellutehtaalle? 15 on se normaali mikä yrityksen pitäs voittoa tuottaa.

    Otsikon aiheeseen liittyen, taitaa uuden sellutehtaan tulo lykkääntyä pahemman kerran hamaan tulevaisuuteen ku Södra ja UPM nostavat pikkusen kapasiteettiä.

    Metsäkupsa

    Kyllä täysin uuteen paikkaan sellutehtaan rakentaminen melkoista utopiaa Suomeen on.Laajennuksia,kuten UPM Kouvolaan varmaan joskus tulee,jos hinnat ja kilpailukyky kunnossa.

    Puuta kyllä piisaa ja yhteiskuntarauhakin suosii ,joten nykyiset tehtaat säilyvät.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 34)