Keskustelut Puukauppa Sellua vai jalostusarvoa?

  • Tämä aihe sisältää 168 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten kmo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 168)
  • Sellua vai jalostusarvoa?

    Nyt on kovan luokan metsäasiantuntija! Olisiko kuitenkin jäänyt tarkistamatta mistä rahaa tällä hetkellä tulee: metsäteollisuuden viennin arvosta on tulee noin 3/4 sellusta, kartongista ja vastaavista ja vain 1/4 mekaaniselta puolelta. Nämä kovat tuotot mahdollistavat tuotekehityksen jolla tulevaisuudessa sitten myydään korkeampaa jalostusarvoa.

    ”Kyllä jos me teemme pahvia kiinalaiselle verkkokaupalle, niin on todennäköistä, että me häviämme tämän pelin jollakin aikavälillä sellaisille alueille, jotka pystyvät ympäristönormien lisäksi myös muilla tuotannon tekijöillä laskemaan hintoja ja myymään halvemmalla. Sen takia ei pitäisi lainkaan lähteä siihen kilpaan vaan siihen, jossa on kyse kalliimmista tuotteista ja niiden ominaisuuksista.”

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000008621012.html

  • Gla

    ”En ehtiyt ko juttua lukea.”

    Pyydän, että noudatat edes alkeellisia käytöstapoja ja luet jutun ennen kommentoimista. Aikaa tämän viestiketjun kanssa on jo mennyt sinulla enemmän kuin artikkelin lukemisen kuluu. Älä nyt ainakaan itseäsi huijaa selittelemällä, ettet ole juttua ehtinyt lukea, kun kyse on viitsimisestä.

    Puuki

    Onhan se selvää että sahatun puun osuus on suuri (nykyään liian pieni myyjälle) lopputuotteen arvosta, kun usein se on melkein heti valmis tuote myyntiin pienellä vaivalla.

    Kartonkipakkausten hienous on siinä, että ne korvaa luontoa paljon enemmän rasittavia muovituotteita.

    Tolopainen

    UPM:n väki on ymmärtänyt Kontulan huolen ja pysäyttänyt sellutehtaat. Kun on haaskannut aikansa marxilaisten teorioiden opiskeluun. On turha kuvitella että olisi pätevöitynyt metsäteollisuuden asiantuntijaksi.

    Scientist

    Ei kannata antaa liikaa arvoa Kontulan kommenteille vaikka näyttääkin olevan median suosiossa. Juuri tukkiahan sitä on viime aikoina hakattu paljon ja vaikka sen jalostusarvo ei olekaan korkea siitä tehdään pitkäikäisiä puutuotteita. Kontula ei taida tietää edes tukki ja kuitupuun hinnaneroa. Ei kukaan myy tukkipuuta sellukattilaan. Sellu on välituote, josta voidaan tehdä mitä moninaisempaa tuotetta ja sellun keitossa tulee muutakin sekä suuri osa Somen uusiutuvasta energiasta. Esimerkiksi monikaan ei tiedä syövänsä karboksimetyyliselluloosaa jäätelössä ja muissa elintarvikkeissa. Tehdas , Kelco, Äänekoskella. Mäntyöljystä, sellunkeiton sivutuote, tehdään monia tuotteita, esim maaliteollisuudelle ja energiaa.

    Gla

    Minusta Annan mielipiteessä näkyy sama kuin esim. joissain helsinkiläisten vihreiden energiapolitiikasssa. Ensin tehdään päätös luopua esim. kivihiilestä ja vasta sitten aletaan miettiä, millä se korvataan. Visioissa on kenties joku tulevaisuuden teknologia, jota ei vielä kaupallisessa mittakaavassa ole. Annakin odottaa puurakennusbuumia, josta meidän pitäisi saada selluteollisuuden kokoinen markkinaosuus. Kohtalaisen rohkea veto, koska pelissä on vain kaksi epävarmuustekijää.

    1. Tuleeko tai koska tuollainen buumi tulee

    2. Jos tulee, ollaanko me siinä kilpailukykyisiä

    Lisäksi tietysti se, miten sellubisneksen lopettaminen millään tavalla liittyy tähän. Mutta nyt menään jo avaruustieteen puolelle, kun pitäisi selittää Annalle, miten metsät kasvaa.

    pystykorvat

    Kyllä sellu on sellutehtaan lopputuote. Energian lisäksi.  Se mitä muut sitten sille tekevät arvon nostamiseksi onkin toinen juttu. Paperia kun sellusta värkätään niin siihen tuodaan täyteaineita jatkuvalla syötöllä laivalasteittain kaoliinia ja kalsiumkarbonaattia maailmalta kaoliini esim englannista ja kalsiumkarbonaatti Norjasta. Jopa yli puolet lopputuotteen määrästä on tuontitavaraa.  Rahalla ostettua joten se osa heikentää taas kauppatasetta.

    Sitten se käytetty sellu ja täyteaineet kiikutetaan taas maailmalle käyttöön paperiksi nimitettynä tuotteena. Ei vaikuta kovin järkevältä hommalta. Suomessa on kyllä kaoliiniakin  esim Virtasalmella, moottoriradan alueella.

    Kemira kerrottiin  käyneeen maanomistajan kanssa keskusteluja hyödyntämisestä mutta neuvottelut loppuivat nopeasti. Maanomistaja  halusi  rahana osuutensa kaoliini esiintymän  koko määrästä ennenkuin ainuttakaan kauhakuormallista tavaraa olisi tuotettu.  Oli vissiin tottunut pystykauppojen tekemisiin.

    A.Jalkanen

    En tiedä miten tuottoisaa on pehmopapereiden valmistus, mutta niissä ei ole juuri mitään muuta kuin sellua. Tuotteessa on jopa jäljellä puun kuitujen järjestys:  nenäliina- tai talouspaperin voi vetäistä siistimmin halki toiseen suuntaan. Kokeilkaa vaikka.

    Rane

    Tomperi:”Täytyy myöntää täydellinen ymmärtämättömyyteni …”

    Myönnetty.

     

    aegolius

    Odotan Tomperin paluuta kommentoimaan, kun on ensin ehtinyt sisäistää tekstin…

    ”me häviämme tämän pelin jollakin aikavälillä”

    Tarkoittaako Kontula tässä, että joku muu valmistaisi tulevaisuudessa sen sellun? Mistä he ottavat raaka-aineen? Onhan tuossa totta se, että Kanadan ja Venäjän olisi kannattanut jo ajat sitten koettaa seurata perässä ja ryhtyä harventamaan metsiään. Jostain syystä tätä kehitystä ei ole juuri nähty.

    Miten lankun sahaaminen on ok, mutta sellu ei, jos kommentin tarkoitus on puoltaa ”korkean jalostusarvon tuotteita”?

    Ei ole mielestäni edes sisäisesti looginen tuo mielipide. Mutta harvalla poliitikolla järki juuri leikkaakaan. Sinne mennään ihan muilla ansioilla.

    mehtäukko

    Onko se sellutehtaan ja jalostuksen vika, että lankut Tanskan kierroksen jälkeen palautuu huonekaluina maahan? Kontulan olisi syytä paneutua puoluetaustallaan kevyempien kysymysten pariin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 168)