”Nykyisillä  puuston, metsän kasvatusmenetelmillä ja käytännöillä, Suomessa ei tuoteta ollenkaan puusepänlaadun täyttävää sahatavaraa.”

Huipputukkia tuotetaan ja koko ajan hakataan.Koko tukkisuma ei tietysti ole ”puusepän laadun” raaka-ainetta.Vika ilmeisesti on ettei sitä parempaa laatua saada oikeaan paikkaan.

Muovia on painoltaan merissä enemmän kuin kalojen ja maaeläinten painon verran  yhteensä.  Ei ne suurempi kokoiset irtomuoviroskatkaan ole ollenkaan harmittomia .  Kalat ja eläimet syö niitä luullen ruoaksi ja usein tukehtuvat tai muuten menehtyvät niihin.

Siinä luulisi olevan viheriäillekin työsarkaa riittävästi miettiä ja  saada muovin käyttöä korvattua kierrätettävillä ja vähemmäksi mutta kun ei niin ei ole mennyt jakeluun . Ei ainakaan puheiden ja kirjoitusten perusteella edes sinne sen  puolueen ns. terävimpään päähän.

Metsäyhtiöiden osavuosiraporttien mukaan on niin sellun kuin sitä pidemmälle jalostettujen tuotteiden arvokin noussut markkinoilla. Ja erityisesti energian myyntihän on ollut kannattavaa viime aikoina .     Umpin tulos nousi peräti yli 80 % (2 kk ), MG:n 31 milj €/ 3 kk.

Jalostusta se on kalikoiden jalostus energialähteiksikin.  Sellun sivutuotteena ja muutenkin klapituksesta ja pienpuun keruusta ja haketuksesta  lähtien .     Minkä verran muuten nousi kotimaisen e-puun kantohinnat , kun energian hinta on noussut keskimäärin  n. 300 % ?

On niillä jalostusarvoilla merkitystä.   Kun sellupohjanen tuote suunnilleen 10 x ;staa kuitupuun arvon ,niin se tietää euroja johonkin suuntaan .  Jos tuote on niin arvokas , että kuidun arvo esim. 100 x;stuu, niin vielä enemmän.    Grafiitin korvaavajana puusta saaatava ligniinituote voisi olla sitä luokkaa tai esim. öljypohjaisen tekstiilikuidun korvaajana.        Mo:en kannattaa kyllä keskittyä tukkipuun kasvatukseen , kun se on miltei ainut hyvä tapa metsäpäässä nostaa puun myyntiarvoa.

Jos puusta tehdään kannel, sen jalostusarvo voi olla korkea, mutta käyttöarvo nolla.