› Keskustelut › Puukauppa › Sellua vai jalostusarvoa?

  • Tämä aihe sisältää 168 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten kmo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 10 11 12 … 15 16 17

  • Sellua vai jalostusarvoa?

    Lähetetty: 17.2.2022, 11:42

    Nyt on kovan luokan metsäasiantuntija! Olisiko kuitenkin jäänyt tarkistamatta mistä rahaa tällä hetkellä tulee: metsäteollisuuden viennin arvosta on tulee noin 3/4 sellusta, kartongista ja vastaavista ja vain 1/4 mekaaniselta puolelta. Nämä kovat tuotot mahdollistavat tuotekehityksen jolla tulevaisuudessa sitten myydään korkeampaa jalostusarvoa.

    ”Kyllä jos me teemme pahvia kiinalaiselle verkkokaupalle, niin on todennäköistä, että me häviämme tämän pelin jollakin aikavälillä sellaisille alueille, jotka pystyvät ympäristönormien lisäksi myös muilla tuotannon tekijöillä laskemaan hintoja ja myymään halvemmalla. Sen takia ei pitäisi lainkaan lähteä siihen kilpaan vaan siihen, jossa on kyse kalliimmista tuotteista ja niiden ominaisuuksista.”

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000008621012.html

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • A.Jalkanen 19.2.2022, 09:25

    No niin, totuuden hetki. Hynynen ym. julkaisivat aiheesta artikkelin vuonna 2004. Kiertoaika on artikkelissa pitempi kuin esimerkissäni, eli kuusella 75 vuotta ja hybridihaavalla 25 vuotta.

    Kuva 4 artikkelissa summaa olennaisen: kasvatusketjujen tuotto on ollut vuonna 2004 alhaisemmilla korkokannoilla koko lailla samaa luokkaa, mutta korkeilla korkokannoilla hybridihaapa voitti kuusen.

    Olettaisin, että jalostetun kuusen kasvu olisi tänä päivänä (18 vuotta myöhemmin) artikkelissa oletettua selvästi parempi ja kiertoajaksi riittäisi etelässä rehevillä paikoilla hybridihaavalla 20 ja kuusella 60 vuotta ellei lyhempikin. Tämä tasoittanee puntit niin että kuusi ampaisee tuotossa hybridihaavan tasalle tai ohitse, mutta kuinka paljon?

    Yksi johtopäätös olisi, että jos pohditaan pahasti tyvilahon vaivaaman kuusikon avohakkuun jälkeistä kasvatusketjua, hybridihaapa aitoineen olisi yksi vaihtoehto. Toinen olisi hyvä kattava äestys ja luontainen uudistaminen tai kylvö lehtipuille. Lehtipuuvitelikosta voisi myydä energiapuuta, mikä aikaistaisi tuloja samaan tapaan kuin hybridihaavan kasvatusketju.

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6091.pdf

    jees h-valta 19.2.2022, 09:29

    Joku ”alkuräjähdys” tämän hinnoittelun on aikaansaanut ja joku peruste on aina tavaran hinnoittelussa. Vaikkakin markkinat sitä heiluttaakin. Vai voisiko Puuki käsittää jos kuidusta alettaisiinkin maksaa tukkia kovempaa hintaa. Koska siihen olisi kyllä varaa. Mutta eipä vain makseta ja kuitenkin tukin hintaa yritetään paljon enemmän suitsia kuin kuidun hintaa. Väitän että kuidun hinta nousisi tuplan jos e-puun nousu alkaisi uhata kuidun saantia. Mutta kun kaikesta on ylitarjontaa metsäalalla on joku taso joka vain pyritään maksamaan. Myisihän mo:t kuitua vielä puolet halvemmallakin koska harvennukset pitää tehdä. Mutta onneksi ei sitä enää metsäteollisuus yritäkkään ajaa alas. Joku lievä moraali sielläkin sentään elää. Kaupallisuudessa on hyviä viitearvoja olemassa sentään.

    jees h-valta 19.2.2022, 09:33

    Hybridihaavastakin on olemassa todellinen kasvutykki eli se on geenimanipuloitu toisin kuin tämä nykyversio. Mutta siihen tuskin kasvatuslupaa edes saadaankaan. Seitsemässä vuodessa tukkipuuksi. Mutta lienee myös vaikeuksia saada kuusen jalostettua tainta koska siitä on aika surkeasti kasvatusta.

    aegolius 19.2.2022, 09:35

    Höpsis jees. Se saa puut, joka laittaa parhaan tarjouksen. Voin tällaista tekstiä ymmärtää ainoastaan sitä tietoa vasten, että kirjoittaja ei itse toimi markkinataloudessa parhaiten toimivalla tavalla. Joku ottaa sen minkä ostaja suostuu antamaan ja joku toinen laittaa yhdeksän muuta ostajaehdokasta tekemään turhaa työtä, koska tarjous tuli tehtyä eikä silti hintataso riittänyt. Tuotto on näin toimien aivan hurjasti parempi. Olen itse (jäsenenä) sitä mieltä, että näin ei pitäisi olla, mutta muuttamaan tätä nykyistä käytäntöä en pysty.

    A.Jalkanen 19.2.2022, 09:37

    Olen periaatteessa jeesin kanssa aivan samaa mieltä, mutta kuidun hintaan tulee ”rukkasenjälkiä” sen poistuttua metsästä. Tämän kuvion avasi aika hyvin edellä esitetty laskelma: kuidun tehdashinta. Oletettavasti saha saa valmiiksi kuljetetusta ja haketetusta tavarastaan sellutehtaalle toimitettuna suunnilleen saman kuin pystykaupoista ostetun kuidun tehdashinta? Tämä parantaa sahauksen kannattavuutta jonkin verran, kun tuloja tulee myös sahausjätteestä eikä vain saheista.

    Kalle Kehveli 19.2.2022, 09:59

    ”Hybridihaavastakin on olemassa todellinen kasvutykki” 

    Tuotahan pitäisi ilman muuta kasvattaa sellua varten.

    Puu Hastelija 19.2.2022, 10:08

    Aegolius kommenttiin ja yleisesti. Puusta teollisuus maksaa juuri niin vähän kuin sen tarvitsee puuta saadakseen. Puuta kannattaa tuoda, vaikka se maksaisi enemmän kuin kotimainen. Jos näillä tuonyi erillä saadaan 95% tarvittavan raaka-aine määrän hintaa manipuloitua alas.

    Myös kauppasopimuksien hinnalla manipuloidaan markkinaa. Omassa hankintasopimuksessa esim. kuusikuidun hinta on noin 29e/m3. Tähän tulee sitten kelirikkolisää, määrälisää, hyvänmiehenlisää ym. ja lopullinen hinta on vajaa 35e/m3. Seuraavaksi saamme Metsälehden hintaseurannasta lukea, että hankintapuun hinta on 29e/m3. Ja Jeessi saa hybridihaavoistaan näin manipuloitua kuidun hintaa aikanaan.

    Voisiko tänään olla hyvä päivä lopetella joulutauko ja käydä katsomassa, miten hankintahakkuu on edennyt?

    A.Jalkanen 19.2.2022, 14:05

    Palaisin vielä aiempaan laskentaesimerkkiin hybridihaapa ja kuusi. Se havainnollistaa hyvin käsitettä valmistumisaika, josta ainakin jees h-valta ja Perko ovat palstalla kirjoittaneet. Yksi keskustelupalstojen lempilapsi on metsänkasvatuksen kiertoajan pidentäminen, jonka ajatellaan lisäävän tukin määrää ja pienentävän hakkuiden ilmastovaikutuksia koska metsien hiilivarasto säilyy suurempana. Vastaava määrä puuta hakataan kuitenkin toisaalta, vaikka joku metsänomistaja pidentäisi kiertoaikaa. Lisäksi pidentäminen voi pienentää keskikasvua – sekään ei ole niin hyvä ilmaston kannalta. Yksityistaloudellisesti tämä ei tietenkään kannata ellei kiertoajan pidentämistä korvata, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut, että se kannattaisi edes kansantaloudellisesti.

    Miksi valmistumisaika on tärkeä? Jatkuva kasvatus voi näyttää hyvältä idealta, siinähän tavaraa valmistuu koko ajan jatkuvalla syötöllä. Mutta jos pienten ja isojen puiden kasvatus sikin sokin johtaa hakattavan puun valmistumisajan oleelliseen pitenemiseen, menetetään iso osa menetelmän hyödyistä. Kustannussäästöt toki jäävät voimaan, mutta korvaavatko ne puun hitaamman kasvun?

    Tolopainen 19.2.2022, 14:15

    Täällä ei ole oikein isompien kokonaisuuksien ymmärtäjiä. Minä luulen, että Saksassa ei ollut monena päivänä pörssit auki 1940-45. Eikä osakkeilla ollut kuin sytepaperin arvo. Silloin niitä vielä saattoi käyttää sytykkeenä. Kun ei ole aikaperspektiiviä, asioita on mahdoton hahmottaa.

    Ne on nuo Jessen jutut valmistusajoista täysin huuhaata, haapakuidusta ei saa kuin 5€. Ei se enää kiinnosta ostajia.

    Perko 19.2.2022, 15:07

    A. J.  tuo on hyvää pohdintaa. Mie olen sen selvittänyt mutta en nyt hetimmiten siitä saa ”dokua”  näkyviin.. Kauppareissu painaa päälle, palataan.

    Voithan sen myös  itse hake  tuotannon optimoinnista.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 10 11 12 … 15 16 17