› Keskustelut › Puukauppa › Sellua vai jalostusarvoa?

  • Tämä aihe sisältää 168 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta, sitten kmo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 9 10 11 … 15 16 17

  • Sellua vai jalostusarvoa?

    Lähetetty: 17.2.2022, 11:42

    Nyt on kovan luokan metsäasiantuntija! Olisiko kuitenkin jäänyt tarkistamatta mistä rahaa tällä hetkellä tulee: metsäteollisuuden viennin arvosta on tulee noin 3/4 sellusta, kartongista ja vastaavista ja vain 1/4 mekaaniselta puolelta. Nämä kovat tuotot mahdollistavat tuotekehityksen jolla tulevaisuudessa sitten myydään korkeampaa jalostusarvoa.

    ”Kyllä jos me teemme pahvia kiinalaiselle verkkokaupalle, niin on todennäköistä, että me häviämme tämän pelin jollakin aikavälillä sellaisille alueille, jotka pystyvät ympäristönormien lisäksi myös muilla tuotannon tekijöillä laskemaan hintoja ja myymään halvemmalla. Sen takia ei pitäisi lainkaan lähteä siihen kilpaan vaan siihen, jossa on kyse kalliimmista tuotteista ja niiden ominaisuuksista.”

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000008621012.html

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Tolopainen 19.2.2022, 07:45

    Rahastot ja yhtiöt voivat näyttää tuloksensa paranevan, kun niiden omistaman hakkuupääoman arvo nousee, se laitetaan tilinpäätöksessä tuloksi.

    mehtäukko 19.2.2022, 08:01

    Onko se lähes sama asia, kuin huomenna kantaa ainuttaan toisessa lahkeessa?

    Tolopainen 19.2.2022, 08:06

    Nykyisin lahjakkaimat tyypit kehittelevät uusia häkkyröitä, miten sijoittajilta voidaan huijata rahat pois ja he vielä itse maksavat siitä. Aiemmin vorot veivät rahat ilmaiseksi. Kai olette huomanneet miten sitä Finanssivalvontaa johtavaa naikkosta jatkuvasti hymyilyttää kun on TV:ssä.

     

     

    ei ta

    Puuki 19.2.2022, 08:17

    Suurin osa hakkereista jotka koettaa huijata rahoja länsimaista (mm. Suomesta) toimii Venäjältä päin.  Siitä on tehty tutkimusta. (Tiede ja Talous -lehti) .   Mutta ossaa ne muutki kybervaikuttamista , venäläisten panssarivaunujen junakuljetukset Valkovenäjälle meni sotkuksi häirinnän takia.

    jees h-valta 19.2.2022, 08:46

    Kerran vielä R.Ranta: Jos mennään aivan perusmetsätalouden ytimeen eli mihin sen puukuution arvo mielestäsi perustuu eli miksi juuri kuitu on sen kahdenkympin/kuutio-arvoista? Tai miksi se tukki on noin kuudenkympin/kuutio-arvoista? Johonkinhan metsäteollisuus perustaa maailmanlaajuisesti puutavaran yksiköinnnin hinnan. Onkohan siihen luonnollisempaa selitystä kuin tuotteen valmistuskustannus ja valmistumisaika. Puhun nyt siitä yleisimmästä eli pystykaupan hinnoittelusta. Josta metsäteollisuus maksaa siis osan kustannuksista tuotteen alkutuottajalta korjatessaan. Me saamme siis euron/kuutio sitä tuotetta vaaliessamme sen valmistumisajan. Koska sen tuotteen valmistaa luonto ei meidän palkkiomme todellakaan kovin suuri ole mutta euron vuodessa siitä saamme ja massamäärän määrää aivan muut eli hehtaarit sun muut härpäkkeet. Ei niitä tähän perusasiaan tarvi sekoittaa. Joko selkis?

    A.Jalkanen 19.2.2022, 08:56

    En ole tunnetusti mikään talousosaaja, en teoriassa enkä varsinkaan käytännössä, mutta eikö kuitenkin kannattavuuslaskentaan tarvita myös tuotetun puun määrä? Esimerkiksi jos vertaillaan yhden hehtaarin kahta tuotantovaihtoehtoa: kumpi kannattaa paremmin, hybridihaavan vai kuusen istutus. Tarvitaan investoinnin määrä, tässä ehkä samaa suurussluokkaa molemmissa. Tarvitaan lisäksi sadon valmistumisaika, hybridillä vaikka 20 vuotta ja kuusella 60 vuotta. Vielä tarvitaan loppupuuston tilavuus hehtaarilta ja ulosmyyntihinta eli kantohinta, 20 ja 60 euroa/m3. Niin ja kuusikossa harvennustulo (määrä x hinta).

    Perko 19.2.2022, 09:12

    Tuottavuuden kannalta on merkitystä sillä mitä RR on kertonut.  Toistan:   1 €   sijoitus  ynnä työt ja riskin sieto myynti 1 €  30 vuoden jälkeen jäljelle jää vai ne loppuun kuluneet tamppauskengät.  Muistot ovat hienot mutta kalliit perikunnalle.  Tuos ta ei ole suurempaa haittaa mutta kaikki hukkaan heitetty työ ja rahakin on pois  siitä Timpan  kaipaamasta yhteisestä hyvinvoinnista.

    jees h-valta 19.2.2022, 09:14

    Minä puhun lähinnä hinnoittelun perusteista, jotkut tuppaa siihen massan kasvatuksen eri variaatioita. Kun mennään kannattavuuslaskentaan varmasti tarvitaan massan määrät jne. Ja edelleen valmistumisajakohta näyttelee tärkeää roolia. Varsinkin kun ihminen on aika lyhytikäinen siinä roolisaa.

    Puuki 19.2.2022, 09:21

    Ei puun ostajat perusta maksamiaan kantohintoja mihinkään kasvattajalle riittävään yksikköhintaan .  Ne ostaa tietysti niin edullisesti kuin saa ostettua tarvittavan määrän ja laadun mukaan.

    Jos uudistuskulut + hoitokulut on esim. 1,7 €/taimi, niin sille sijoitukselle tulisi saada riittävä tuotto puunkorjuussa.  Jos tuotto%,ksi valitaan vaikka 4 %, niin se tarkoittaa n.20 vuoden päästä sitä että jokaisesta kasvatetústa istutuspuusta pitäisi saada vähintään 3,72 € kantoraha.   Kuusella laskelma on pidempi kuin esim. e-puulla tai lyhytkiertoisella haapapuulla.  Ensin voi tulla e-puuhakkuu aikaisessa vaiheessa joka lisää tuloja , sitten harvennukset joissa saa yleeensä jo vähän tukkipuutakin jne.

    Katos kun  uudistus +”tamppaamiskulut” on esim. n. 1300 € ,niin jää tähteelle 2000 etua jk-Wiisaaseen verrattuna.  Kun tulee seuraava harsinta kierros (jos alkutilanne on metsän puolesta ollut otollinen jk-m.hoitoon) 15 v:n päästä, pitää löytyä myyntipuuta n. 3600 €;n edestä/ha  jotta pysyy tasoissa ”tamppaajan” taimikon kanssa. (3600 €+taimikon arvonnousu !) .

    Jk.ssa unohtuu usein että aloitustilanteen harsinnassa pystyyn jäävälle puullekin pitää laskea mukaan sen nykyarvo ja korko seuraavaan harsintakertaan mennessä.  Samoin korjuun kantohintaero.  Ne voi olla yhteensä esim. 300 motin/ha  leimikossa ~ 3300 €/ha . Siihen hintaan  pystyy  jo jotain  ”tamppaajakin” tehdä ja pärjää hyvin ns. wiisaammalle toimijalle.

    (Wintoosa(?)  hyppyytti itekseen 2 kappaleen vaihdon mutta olkoon noin päin  )

    aegolius 19.2.2022, 09:24

    Tiivistän viimeisen vuorokauden keskustelun: on hyvä, että rahastot ostavat metsät pois yksityisiltä, jos yksityisten mo:n aktiivisin kärki on tällä tasolla. Olen jälleen yllätetty.

    Tolopainenkin puhuu osakkeiden puolesta. Metsässä oleva ja omistettu puu on muka arvoton kunnes se myydään. Mikä se osake sitten on? Sen tyvellä ei voi käydä edes kahvilla. Tuleeko osakkeelle arvoa vasta osingon irrottua? Se olisi se hölmölaisen peitonjatkamisajatus, koska raha vaan vaihtaa taskua ja verottaja käy välissä. Jos taas vasta myynti antaa osakkeellekin arvon, niin mikä se ero siihen puuhun oli?

    Metsän ostaminen liian kallista ja kaikki pitäisi olla osakkeissa. Silti tämä talousneuvoja sanoo talousromahduksen tulevan kesään mennessä. Masokismia? Jos romahdus oikeasti tulisi, niin palataanpa silloin metsiesi ja osakesalkkusi arvokeskusteluun.

    Edit. On hieno juttu, että Perkokin on löytänyt itselleen mieluisen tavan omistaa ja harrastella metsätaloutta. Muuta hienoa asiassa ei sitten olekaan.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 9 10 11 … 15 16 17