Kuitupuu on selkeästi aliarvostettua kotimaan kantohinnoilla mitattuna suhteessa sen arvolisään. Ulkomaan tuontikuitupuun hinta on ollut perinteisesti ~ kotimaisen harvennustukkipuun hinnan kanssa samma tasolla . Sieltä löytyy se sopivampi hintataso mutta tunnetusti ylituotantotilanne + tuonti estää hinnan nousun normaalitasolle noususuhdanteessakin.
Siksi valveutuneen ” tuottopainotteisen ” mo:n kannattaa keskittyä pääasiassa vain tukkipuun kasvatukseen. Varsinkaan istutuksella ei ole kannattavaa kasvattaa kuitupuuta yhtään enempää kuin on ”pakko” tukkipuiden kasvun turvaamiseksi ennen harvennusta laatukriteerit täyttäviksi. Eri asia jos tähdätään vain nopeakasvuisen e-puun kasvatukseen .
Ei kannata istuttamalla kuitupuuta kasvattaa näillä hinnoilla. Varsinkin jos teettää muokkauksen, perkauksen ja taimikon harvennuksen muilla. Mo kustannukset ovat nousseet mutta puum hinta ei. Joissain osissa Suomea kuulemma kannattaa kuitumittainen myydä energiaksi. En yhtään ihmettele. Kiintokuution kuitupuuta energiasisältö vastaa kutakuinkin 200l öljyä. Jokin metsänomistajien etujärjestö, tai vastaava esitti kuitupuun hinnan sitomista sellutonnin markkinahintaan, olikohan 4.5% siitä. Minä kannatan tuota ajatusta. Silloin todellisesti puun hinta määräytyisi markkinaehtoisesti.
Kuitupuun hintahan on lopulta kiinni metsänomistajista, persaukisia pakkomyyjiä riittää. Metsähallitus on myös valjastettu hinnan polkijaksi. Naapurin iso herra voisi hinnoitella myös tuontipuuta (kuitu+hake) vähän reilummin.
Haba se vain synkistelee ja toiset ne tekee samaan aikaan puukauppaa. Tehdään koivikon 2. harvennus kesällä kuivien kelien aikaan ihan kelvolliseen hintaan.
Monet raaka-aineet ovat pörssissä ja niiden arvo on noussut listautumisen jälkeen. Kiivaasti pörssissä käydään kauppaa raaka-aineiden futuureilla, eli luvataan ostaa vaikka kuparia tonni tietyllä hinnalla vuoden päästä, jotenkin tuo futuuri kauppa on sidottu reaalimaailmaan ja ohjaa raaka-aineiden hintoja.. Ehkä Visakallo valaisee raaka-aineen hinnanmuodostusta.
Kenen toimesta se kuitupuun hinta sidottaisiin sellun hintaan. lainsäätäjän vai? Lisää sääntelyä emme todellakaan kaipaa.
Kuitupuun myyntiä ei myöskään kannata viivästyttää, koska harvennukset on syytä tehdä ajallaan. Se mitä MO voi tehdä kuitupuun hinnan kohottamiseksi on kilpailuttaa leimikot kunnolla ja toisinaan energiapuutarjous voittaa. Ainakin omissa puukaupoissani näkyy kuitupuun(kin) hinnan nousu tänä vuonna.
Nasdagin lumber price, onko lankun hinta, on noin 1500 dollaria, eli yli 1200 euroa ja noussut nelinkertaiseksi pohjista. Metsäteollisuus tai sahat mieluusti puhuisivat tasaisesta hinnasta, mutta nyt ainakin usan hinnat pysynevät pitempään korkealla ja tukin hinnassa tämä hiukan näkyy. Sellun hinnan nousu ja kotimaan tuotannon rajoittaminen raaka-aineen saatavuus ongelmien takia voisi jonkun euron kuitupuunkin hintaan tulevaisuudessa tuoda, tosin kuitupuun saatavuus ongelman kohdatessa huudetaan perinteisesti valtio apuun.
Nyt on tullut tällä seudulla vettä siihen tahtiin, että kantavien maiden leimikot ovat jälleen hakusessa. Harvoin näkee, ettei rummut ehdi toukokuun lopulla täällä sadevettä läpäisemään. Yli 100 milliä on tullut kahdessa vuorokaudessa. Järvetkin tulvii jo.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin futuureilla isot puun ostajat suojautuu liian suurelta raaka-aineen hinnan nousulta. Maksavat siitä suojauksesta joka takaa , että hinnat ei nouse yli tietyn rajan. Joten futuurin arvo on tiettyyn markkinatilanteeseen arvioitu max. yläraja johon raaka-aineen hinta tod. näk. voisi nousta korkeintaan.
Eräs sähköyhtiö joutui myymään firmansa halvalla pois, kun ei ollut suojautunut futuureilla sähkön markkinahinnan nousulta ja myi liikaa edullisia määräaikaisia sopimuksia hölmöyksissään. Kun sähkön pörssihinta nousikin tavallista enemmän, joutui firma myymään sähköä tappiolla ja tekemään velkaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.