No iltapäivää! Jos/kun istutan kuusentaimia 1000 kpl/ha ja koivuntaimia samalle alueelle 400 kpl, montako prosenttia em. hehtaarilla on koivujen osuus?
Jokainen tekee tavallaan, itse olen mehtäukon kanssa samaa mieltä. Etukasvuinen koivikko tulee, joten en itse sellaista sekametsää perusta. Olen kuusentaimikon varhaisperkauksen yhteydessä isoimpiin reikiin istuttanut koivuja. Silloin syntyy tasatahtisempi sekametsä, kuin yhtäaikaa istuttaen. Kuusen istutustaimikkoon luonnon antamat koivutkin olen varhaisperkauksessa kaatanut, sen jälkeen vasta kasvaa sekametsän koivikko. Vesoneet raudukset ovat terveitä, olen parasta aikaa raivannut 12 vuotiasta 10ha kuusentaimikkoa, jota puheilla pistäytyneet ammattilaisetkin ovat kehuneet .
Jos istuttaa vain 1000 kuusentainta hehtaarille, eipä sinne tarvitse yhtään koivua istuttaa. Niitä tulee luonnostaan riittävästi, ja kuten Metsäkupsa totesi, ne on varhaisperkauksessa raivattava kokonaan tonttiin.
Tässä kohtaa jopa vkallon kanssa samaa mieltä, kylläpä mielummin pistää lähes täystiheää kuusta, kyllä sitä lehtipuuta riittävästi tulee eikä mitkää elikot syö
28% koivua kuusikon seassa ei ole kovin paljon. Olen kyllä vankasti sitä mieltä, että molemmilla, kuusilla ja koivuilla on tilaa kasvaa.
Onhan niillä etäisyyttä toisistaan vähintään neljä metriä.
Niin no ehkä tosiaan olisi halvempaa, jos olisi yksi rauduskoivu jonka saisi jätettyä siemenpuuksi. Mutta 1000 kuusta/ha riittää ihan hyvin, jos sekametsää tavoittelee.
Kuusia vois istuttaa vähemmän kuin 1000 kpl/ha ja koivuja myös vain 200-300 kpl/ha ja loput luontaisia . Eh:ssa sitten pois pääosin vain luont. syntyneitä puita. Jos kuuset istutetaan laikkumättäisiin koholle ja koivut ilman muokkausta väleihin, ei istutusten välissä tarvitse kovin montaa vuotta olla jotta saadaan taimikkoon ~tasakokoinen alkuun lähtö. Toisaalta jos kuusten ja ra-koivujen väli on n. 5 m , niin eipä ne koivut ylispuina eh:een mennessä muutenkaan ehdi kuusia vikuuttaa. Eh pitää tehdä ennen kuin niin tapahtuu.
Kantovesoja ei voi laskea kasvatettavien puiden lukuun ellei sitten aio hakata niitä e-puuksi heti kohta.
Onko ko. alueella hirviä? Sen verran on kokemusta kuusen ja koivun istuttamisesta yhtäaikaa ja suunnilleen tuolla Reijon prosenttiosuudella, että sellaiset alueet ovat erityisen mieluisia emä-vasa pareille siinä vaiheessa kun kuuset alkavat antaa näkösuojaa vasalle ja rauduskoivut ovat sopivan pituisia emän katkottaviksi. Menevät järjestyksessä koivuriviä pitkin! Seuraavalla kerralla käsittelevät taas uuden rivin! Suosittelen alueen aitaamista, jos on hirvistä vaaraa olemassa.
Hirvien vierailut ovat tällä alueella satunnaisia. Tämän metsäisen niemekkeen molemmin puolin on laajat peltoalueet.
Ja köh köh, ketun metsästys kielletty…
Tällä uudistusalueella on ollut 50 vuotta yksitoikkoinen puupelto (kuusi). Joten lienee sanomattakin selvää, että siihen tarvitaan nyt lehtipuuta sekaan. En laskenut luontaiseen lehtipuun varaan, koska alueelle syntyy melko varmasti miehenkorkuinen horsmakasvusto.
Mitähän tähän tuumivat laskutikkua näpelöivät koronlaskijat? Se että tulee luontaista taimi-ainesta, mutta että käy määtiijä tuo Visakallon tietoinen riski..! Kun näissä kohdin mehtäukko on terottanut tiedon,kokemuksen ja käytännön ”selviä” lainalaisuuksia, horina on alkanut nna:sta… 🙂
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.