Ei mänty-hieskoivu oikein häävi yhdistelmä ole. Hieskoivu ei joka paikassa tahdo menestyä. Aukkopaikkoihin sitä voi jättää, missä se ei piiskaa mäntyjä. Itse olen jättänyt parhaita koivuja kuusikkoon, silloinkin pitää vähän suunnitella millaisista paikoista ne saa kuusia särkemättä pois.
Vain yksi kohde missä hieskoivu puolustaa paikkaansa männikössä on niukasti ojitettu turvemaa.
Muuten vain ja ainoastaa selkeisiin reikiin jätetään männikköön hiestä. Ei siitä kuitenkaa tule tukkia koskaan.
Hieskoivusta kun ei tahdo tulla tukkiakaan. Jos siellä on joitan loseikkoja niin vesitaloudellisista syistä sinne voi niitä jättää, ja tietty isompia reikiä paikata, mutta niihinki petäjä kyllä voi iskeä jos vaan valoa riittää.
Mie ottasin ne koivut sieltä mäntyjen seasta jos vain suinkin mahdollista, jopa poikaoksanen petäjä mieluummin kuin se hieskoivu jos valita pitäis.
Mutta turha niistä on murehtia, ensin kun ottaa vialliset rungot pois ja sitten kahtoo mitä jää, niin yleensä se lutviutuu sinä moissaan.
Todennäköisesti aloittajan saamat neuvot ovat hyviä. Olettaen tietysti, että männyt ovat laadultaan kelvollisia ja että jäljelle jää noilla spekseillä sopiva puusto.
Yleensä jälkipolvet kiittää tuosta vakiajatuksesta. Jos taas itse haluaa vielä muutakin kipata samalta alalta on hyvä muistaa koivun kasvunopeus mäntyyn verrokkina. Tottahan niitä vähentää pitää jos männikkö kasvukelpoinen. Mutta itse jopa lisäisin prosenttia tuosta neuvotusta 20%:ta.
Jos kaksi samanarvoista kuitupuuta kasvatetaan e-h:sta eteenpäin on hieskin seuraavalle harvennukselle järeämpää ja silloin tietysti poistettavissa 100%:ti On sitten kasvu nimeltään arvoa tai vaikka taunoa. Edelleen myyntiarvokin samaa. Osa jopa tukkia. Pohjan ruokkivuudestakin tietysti kiinni.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.