Olen seurannut valtion mailla reilun 30 vuoden ikäisiä lehtikuusi-istutuksia. Osa puhdasta lehtikuusta, osa sekapuuna männyn kanssa. Kasvupaikka noin mt. Luotisuoraa puuta, ei mitään mutkaista karhikkoa. Sekaan on tullut puhtaille leku-kuvioille luontaista mäntyä ja vähän kuusta. Alkavat olla jo kovastikin ensiharvennusmitoissa. En tiedä miksi ei ole vielä harvennettu.
Siperianlehtikuusi kasvaa nopeasti hyvällä kasvupaikalla harvassa asennossa. Energiapuuksikin sopivaa, kun vielä korjuukulut pysyy alhaalla puiden koon vuoksi. Parhaat voi säästää sahapuiksi.
Pituuskasvunopeus varmaan samaa luokkaa kuin jalostetuilla ra-koivuilla.
Lehtikuusi meni metsänomistajan omaan käyttöön, koska ei voitu ottaa sellutehtaalle.
—
Kontortan puuaine on jokseenkin samanlaista kuin männyn. Sellutehtaan mäntylinjalla lehtikuusta on joskus kokeiltu – eri puolilla Suomea. Jos keittoreseptinä on mänty, lehtikuusesta liukenee huomattava osa mustalipeään. Siksi ihan ymmärrettävä, etteivät kuiduttajat halua lehtikuusta. Oma keittoajo olisi alkaen 3000 m3 puuta.
Lehtikuusi kannattaa aina istuttaa sekapuuna, menestyy yllättävän hyvin karuimmillakin alueilla, pituusbonitetti on vt:llä kuusi metriä pidempi kuin mä/ku. kokonais tuotos /ha samoissa, mutta järeämpiä.
Rehevimmillä paikoilla kun muistaa, että lehtikuusi ei siedä vettä ja savea yhtään, sanonut että jos leku haistaa vettä tai savea heti kasvusta tippuu 30% jolloin ku ja r-ko järkevimpiä lajeja, pellolla usein tiiviys ongelmia kun ei muokata kunnolla. itse lopettanut alaville saville lekun viljelyn ja siirtynyt karuimmille alueille.
Kuidun menekkiä ei nykyään tarvitse miettiä, hakkurista läpi vaan kuten kaikki muutkin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.