Onhan mt:täkin -/+. varsinkin miinuksella ehdottomasti mänty, kasvaa huomattavasti kuusta paremmin ja laatukin on hyvää kun normi kasvatus ketjua käyttää. Muistelen jostakin Juurikkalan Joukon jutusta lukeneeni että mänty kasvaa rehevilläkin pohjilla hyvälaatuiseksi ja todella hyvin jos vaihtuvan kalkin määrä on oikea männylle. Joukohan oli tutkinut maaperän ravinteisuuksia maanäyttein.
Ajatella jos taloudellisesti kannattavia puulajeja olisi useita kymmeniä niinkuin joissain maissa on. Kun jo näiden muutaman kanssa on tällaista että mitä sitä minnekin.
No tuossapa infoa erilaisesta kasvupaikkaluokittelusta. Sitä en tiedä onko parempi kuin meillä, mutta systeemin kehittäjä olettaa että metsämaan ominaisuudet muuttuvat osin puuston kasvun mukaan.
Kolme vuotta sitten istutin mäntyä ja kuusta sekasin kun oli semmoinen mt pohja että kumpikin menestyy. No mäntyä olisin pelkästään laittanut mutta hirvien takia jaoin riskiä. Saa nähdä miten käy, pitäisi nyt kun vähäinen heinäkin on laonnut niin käydä kiertelemässä aluetta.
Kyllä paikoitellen siemenestä syntynyt mänty jopa kasvaa istutuskuusten ohi, itselläkin muutama tapaus. Kohteesta riippuen olen voinut sitten taimikonhoidossa toimia jomman kumman hyväksi.
Metsägroup näyttää suosivan männyn kylvöä istutuskuusikon sekaan. UPM ja SE on enempi luontaisen koivun kannalla.
En enää istuta yhden puulajin taimikoita ja olen jo pitkään harrastanut sekaistutusta. Kuuselle periaatteessa pitäisi olla vähintään MT ja sille voi ihan hyvin nykyisiä männyn taimia istuttaa sekaan. Sekaistutusta tehtäessä pitää tutkia tarkkaan mättäitä, sillä hehtaarinkin alueella on yllättävän suuret erot ravinteisuuden suhteen. Ennen hakkuuta tasaiselta näyttänyt alue on usein yllättävän ”polveileva” ja yleensä notkopaikat ovat niitä rehevimpiä ja siten kuusen istutuspaikkoja. Karummat kumpareet ovat sitten taas männyn kasvupaikkoja. Täytyy myös varoa alueen istutusta liian täyteen, jotta luontaisille rauduskoivuillekin jäisi riittävästi/sopivasti tilaa. Taimikonharvennuksessa ja ensiharvennuksessa sitten aikanaan pystyy taas ”hiomaan” puulajit kohdalleen.
Tuo on totta mitä Mettämies virkkoo. Nuorempana tuli itsekkin laitettua jollekin vaikka 6ha hakkuu alueelle pelkästään kuusta tai mäntyä. Sitten kun näitä alueita varhaisperkkas niin huomasi eroja kuvion kasvupaikkojen suhteen. Siitä oppina osaa katsoa kuvion puulajisuhteita aina maaperän ravinteisuuden mukaan. Monesti jos on muuten mäntykuviota niin saattaa jotku ojien varret tulla laitettua kuuselle tai muita rehevämpiä notkopaikkoja, taikka toisapäin pääsääntöisesti kuusikuviolla. Se tuo myös mukavasti silmälle monipuolisuutta, vielä kun sattuu hyvää raudusta tulemaan johonkin paikkaan.
Keskimääräisellä ja varsinkin heikommalla mt-pohjalla metsä-äestys tuottaa ihan kohtuullisen muokkausjäljen. Äkeellä muokattiin vielä 15-20 vuotta sitten suurin osa muutenkin.
Sekametsän saa äestämällä ja samalla kylvämällä vaikka 300g/ha mäntyä ja istuttamalla tasaisesti 1000kpl/ha 2 vuotiaita kuusia. Tulee vieläpä halvemmaksi kuin nykynormi kaivinkonemätästys ja 1800 kuusta hehtaarille.
Jos (kun…) mänty menestyy paremmin niin sitten tiputtelee aikanaan kuusta vähemmäksi.
Minulla tullut helposti kuusi, mänty, koivu sekametsä. Istutettu noin 800 kuusen taimet, mäntyjä tullut isoista siemenpuista ja koivuja myös luontaisesti. Vieläpä ilman maanmuokkausta. Valtapuu kuusi, mäntyä ehkä 10%, koivua ehkä 15%.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.