Keskustelut Metsänhoito Sekaistutus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 122)
  • Sekaistutus

    Onko kukaan kokeillut mänty-kuusi-koivu sekaistutusta. Kuusi-mänty istutustahan on käytetty, ilmeisesti juurikääpäriskiä alentamaan.

    Ilmeisesti tällainen kolmen lajin istutus kannattaisi tehdä aika harvana, ehkä jopa alle 1600.

  • Stilhi

    Uudistusalalle ei pidä jättää näitä vanhoja eikä nuorenkaan näköisiä alikasvus kuusia. Alalla saavat valoa ja kasvavat pahoiksi ylispuiksi joita vaikea kaataa pois ensiharvennuksessa särkemättä kasvatettavaa puustoa. Jos kuviolla pieni yhden aarin ryhmä  tai isolla kuviolla useita ryhmiä, niistä voi alkaa tekemään säästöpuu ryhmää jättämällä tulevissa taimikonhoidoissa ryhmät raivaamatta.

    Klapikone

    Kuusialikasvos säilyy elinvoimaisena, kun harvennukset tehdään riittävän voimakkaina (yläharvennus)

    Nuo harvaan jätetyt kovaan kasvuun lähtevät alikasvoskuuset eivät haittaa mielestäni mitään, koivutkaaan eivät yllä näitä piiskaamaan. Pohjoisessa juurikääpäkään ei ole riski. Voimakas kokovaihtelu taimikossa ja nuorissa metsissä on itsellä pelastanut nuoria metsiä riukuuntumiselta, kun ei ole taimikonhoitoja tehty ed. Omistajan toimesta. Nuo etukasvuiset kuuset kannattaa poistaa ensiharvennuksessa tukkikokoisena tai järeänä kuituna.

     

     

    Jalmari Kolu

    Vuonna 1994 istutin mä-ku sekoitusta. Mäntyä 30%. Kokonaistiheys 1700 kpl/ha. Kasvupaikkana Mt. Vuonna 2020 hakattiin liki kaikki mänty pois. Syynä voimakas etukasvuisuus ja erittäin heikko laatu.

    Jäljelle jäi kuuset ja luontaisesti syntynyt koivu.

    Sekaistus menetelmää oli tarjottu naapurin mo:lle. Suosittelin mieluummin männyn siemenen käyttöä tai sitten koivun istusta. Siemenkelpoisia rauduksia ei oltu hakkuussa jätetty.

    Ola_Pallonivel

    30 vuodessa jalostus on saattanut vähentää oksaisuutta. Itsellä testi menossa, kun kallioiseen maahan istutettiin mäntyä ja paikoin meni turhan harvaksi.

    Rukopiikki

    Miksi luonnonvalinta on suosinut taimia jotka kasvavat paksut oksat. Oma veikkaus on, että mänty valtaa näin elintilaa, joka on luontaisessa sukkessiossa tärkeää. Pitää jo nuorena mahdollisimman nopeasti vallata reilusti kasvutilaa koko loppuiäksi.

    Jätkä

    MT:lle ei pitäisi mäntyä istuttaa – ainakaan normaalitiheydelle.

    Jos MT:llä on laho kuusikko, sen seuraava puujaji pitäisi olla Rauduskoivu. Ja istutustiheys ohjeiden mukainen, samoin harvennukset.

    e-salo

    Menee valtakunnan tasolla puulajisuhteet vinoon jos MT:llä ei mäntyä kasvatettaisi. Kuivahkojen kankaiden ja sitä huonompien kasvupaikkojen puuntuottokyky on niin pieni, etta jos pelkästään niillä kasvatetaan mäntyä, niin se ei riitä

    Istutus on MT:lla ainoa tapa saada männikkö aikaiseksi. Voihan toki kylvää/istuttaa mäntyä sekapuuksi istutuskuusten sekaan.

    Jalmari Kolu

    On aika mielenkiintoista että metsänkasvatuksessa pyritään toistamaan samat virheet aina uudestaan ja uudestaan. Onko vieläkin havupuiden taimista niin ylituotantoa että niiden myynti väärille kasvupaikoille on vaan tehtävä?

    Jätkän sana tässä on totuus. Ei mäntyä Mt:lle ja lahokuusen jälkeen rauduskoivu.

    Rukopiikki

    Pohjois-Suomessa ei ainakaan tulisi ongelmaa kun metsämaat on niin karuja. Tälläkin seudulla kuivahko kangas on yleisin metsätyyppi.

    Jalmari Kolu

    Tuttava kokeili 90-luvun alussa raudukoivu&männyn sekaistusta mt:lle. Ajatuksena myös pystykarsinta. No lopputulema että raudus kuihdutti männyt latvattomiksi ja poistettiin 100% enskassa.

    Vt:llä mänty+kuusisekoitus voisi toimiakin jos vesitalous on kohtuullinen. Mutta mänty voittaa siinäkin tilanteessa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 122)