Ne kuopat on ainut huono puoli laikkumätästyksessä.  Ei ole sen muokkaustavan takia ainakaan toistaiseksi löytynyt kuivuneita taimia yhtään.  Vastakkain olevat pintamaakerrokset säilyttää melko hyvin kosteutta.    N. 15  ha on laikkumätästetty yhteensä alueita  ja istutettu kuuselle.   Naveromätästys ei  vastaa ojitusmätästystä, kun siinä ei  tehdä samanlaisia vettä ”vetäviä ojia” .

Istuta tarpeeksi harvaan, että koivulla on edellytykset tulla sekapuustoksi havutaimikkoon mukaan. Kokemukseni mukaan ohjeellisella  istutustiheydellä 1800 – 2000 r./ha ja tyyliin kaikki jää henkiin, on liian tiheä. Koivu ei mahdu sekaan.

Jos jätät ”aukkopaikkoihin” ensiraivauksessa koivun, siitä tulee karvainen ylispuu(ohjehan on ensiperkuussa vetää kaikki lehtipuu nurin). Jos tilaa on niukanlaisesti ja jätät toisessa raivauksessa ”reikään” koivun siitä tulee luultavasti hentolatvainen, valoon kurottava tuulessa huojuva ongenvapa, jonka ensimmäinen märkä lumisade taittaa luokille.

Havupuun taimia tulisi olla taimionhoidon jäljiltä n. 5 – 7 metrin valtapituudessa enintään 1300 – 1400 kpl/ha ja se 100 – 200 kpl koivuja päälle. Tällöin puilla on tilaa kasvaa ja kehittyä yli 100 litraisiksi ensiharvennuspuiksi, eikä metsään tarvitse mennä 20 vuoden kohdalla, kun puut ovat vasta kymmenmetrisiä ja joista saat niukin naukin kuiturangan / pahimmillaan osasta vain energiarankaa.

Etuna on, että kuskilla on lajittelutilaa  ja näkyvyys on parempi. Rungot ovat isompia, joten isollakin motopäällä varustettu kone suoriutuu hakkuusta mielekkäämmin. Rungot kestää kourassa kun puulla on kokoa(rehevän kuusikun rungot osaa olla joskus aika paperia kourassa). Maan alla on kova juuristokilpailu(ei vain latvustossa), joten sielläkään ei kisa ole niin kovaa, koska tilaa on. Enskassa rungoista ei kertaheitolla lähde tyyliin puolet pois, joten voisi ajatella runkojen kestävän tuultakin paremmin.

Eräälle äestysalueelle  istutettiin n. 1200 kpl/ha kuusia. Siellä kasvaa nyt seassa n. 3  m pidempiä ra-koivuja väleissä.  Niistä tullee 2.jaksosen metsän  toinen osa ensiharvennukseen asti ainakin.  Ovat sen verran pidempiä ja hyväkasvuisia , että kuusen latvat ei ehdi niistä kärsiä siihen mennessä, kun eh tehdään ajoissa.

Nyt on kevät monta viikkoa myöhässä. Istuttamaan pääsee toukokuun lopussa meillä päin, jos mätästystä ei ole tehty ei onnistu istutus tänä keväänä. Tulee lyhyt kasvukausi.

Naveromätästys ei vastaa ojitusmätästystä, kun siinä ei tehdä samanlaisia vettä ”vetäviä ojia” ….

Miksi on tehty ylipäätänsä päättyvä navero? Onko työnjohto ollut ajantasalla? Naverot saa ja pitää johtaa vedet eteenpäin, muuten naveroinnin idea kärsii, metsäfirmoille ns. Kevyt naverointi on julkisuus homma sekä taksaa alentava tekijä urakoitsijoille… Metsälle huono..