Kokeillut ja kokeillut…Vähän sattumalta tai oikeastaan väkisin on noita sekametsiä tullut perustettua. Yleensä se on mulla mennyt niin että hirvet on syöneet männyn taimet, kuusella istuttamalla paikkausyritykset, koivuja siellä täällä luontaisesti.
Vaikkei olisi hirvituhoja niin raivatessa tulee aukkopaikkoihin jätettyä ”muitakin”, lopputulos näyttää joskus vähän sekaistutukselta.
Lopputulokset välillä onnistuneempia välillä vähemmän. Sekametsä sinällään minun mielestä nätimmän näköinen ja kyllähän nekin puuta kasvaa. Jos ne saisi alusta asti olla hirviltä rauhassa niin enemmän puupeltomaisia niistä ainakin mulla tulisi.
Nämä ongelmakohteet nimenomaan susilaumojen kohdilla aivan itärajan pinnassa, Lieksa-Nurmes -korkeudella. Tuolla joku haikaili lisää susia hirviongelman pelastajaksi, siksi tämä lisäys.
Suurin ongelma tuossa varmaan olisi rauduskoivun nopeampi kasvu alkuvaihessa. Männyt jäävät heti varjoon ja joutuvat hirven suuhun. Tietysti jos raudukset kävisi tökkimässä väliin vuotta myöhemmin, mutta se on liian työlästä.
Sekakasvatuskokeilut käynnistin viime kesänä, istutin 1000 kuusta tasaisesti hehtaarille, jättöpuuna mäntyjä ja maapohja muokattu 2000-3000 kasvupaikkaa vastaavaksi. Ideana kuusten rivakka lähtö, mäntyä ja koivua tulee luontaisesti välialueille. Luontaiset männyt ottaa kuuset vähitellen kiinni ja niiden laatu on toivottavasti hyvä…
Kuten edellä todettiin, istutuskoivun etukasvuisuus suuri ongelma havupuille ja kyseisten koivujen laadulle, oksikkuutta harvassa kasvatettaessa.
Tuossa kävin yhdellä männyn siemenpuu alalla, oli voimakkaassa kasvussa olevia etukasvuisia kuusia ja seassa korkealaatuisia mäntyjä ja rauduskoivua.
Itsellä on uudistus kypsä metsä, jossa kuuset selvästi suurempia, kuin Männyt. Eli on aikanaan jätetty uudistusalalle pieniä kuusia.
Tarkoitus olisi jättää nämä sekapuuna kasvavat Männyt siemenpuiksi ja riippuen vähän metsän lahoasteesta, jätänkö jo valmiit alikasvoskuuset harvalukuisena sinne tänne. Tuo harvaan istuttaminen nykytiedon mukaan on vähemmän altis juurikäävälle, kuin luontaisteluontaisien kuusien jättäminen.
Luontaisista kuusista aukkojen uudistamisessa on riittävästi negatiivisiä kokemuksia jo ensiharvennusvaiheessa tutkailtuna. Vain jättöpuskiksi niitä jätän. Lahoa ja vikaisuutta enemmän kuin istutus/ tai männyn luontaisissa taimissa. Täytyisi olla vaan raaka ja vetää ne alikasvokset maahan…
Kokeiluni innoitus oli erään kuuselle istutetun kuvion luontainen männyn taimen lisäys, tavoitteeena on aina maalajin salliessa sekametsä. Ensiharvennusvaiheessa voi päättää, jatketaanko kasvatusta kuusi- vai mäntyvaltaiseksi. En pidä kipeänä siinä vaiheessa istutuskuusienkaan hakkuuta, ne ovat silloin männyn laadun kilpailuttajina täyttäneet tehtävänsä.
Sekametsän suurena ystävänä kokeilin, noh männyt söi hirvi, jäi kuusi/koivu sekametsä, se on hankalaa… Koivut kasvoi yli ja ne poistettiin ensiharvennuksessa, jäi harva kuusimetsä.. Jatkossa istutus kuuselle, 2v taimia 1800kpl/ha sitten kun sinne syntyy luontaisesti mäntyä ja koivua, niistä parhaat jatkoon jos hirvet ei pilaa ajatusta.. Koivua tosin vain ripaus aukkopaikkoihin ei muualle, entinen ohje lehtipuuta 30% en noudata enää..
On noilla omilla kuvioilla myös paljonkin aikanaan jätetty uudistusaloille näitä alikasvoksia, ikävä kyllä usein hyvin kituliaita ja huonolaatuisia.
Hyviäkin kokemuksia on, esimerkiksi tiheässä männikössä ensiharvennuksessa poistin nämä jätetyt kuuset tukkikokoisena.
Myös nuo kituliaat ovat lähteneet kovaan kasvuun ja huonon laadun vuoksi poispoistan ne ensiharvennuksessa. Osassa laatu riittää tukiksi. Näitä jätettyjä alikasvoksia eivät koivut ole yltäneet piiskaamaan.
Pitäisikö kehittää suurempi taimi männylle. Esim. 3 vuotias isopaakku männylle, jota voitaisiin käyttää erityisen hirvialttiilla paikalla. Nopeampi kasvuunlähtö ja nopeammin kriittisen vaiheen yli kehittyvä männikkö.
Kuusessa ollaan, miten muuten sait lisättyä luontaista mäntyä istutuskuusikkoon? Vai tulivat ko vaan nuoreen taimikkoon ilman toimenpiteitä? Tästä oli siis lähtenyt tämä innostus kokeilla kuusen harvaa istutustiheyttä.
Männyllä ei taida aina olla kovin valoisa tulevaisuus, jos se tulee valmiiseen kuusentaimikkoon siemenenä. Luulisi jopa, että päinvastainen järjestys olisi toimivampi.
Koivua ei kylläkään pidä mennä istuttamaan reikiin ennenkuin havut ovat vähintään 1,5 metrisiä. Silloinkin kannattaisi tarkistaa neljän metrin kepin kanssa, että onko todellista tarvetta. Kuusikin tainta ympyrässä riittäisi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.