Keskustelut Metsänomistus Saksan tiellä

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Kalle Kehveli

    Tulisi vain, sen verran kituliaasti nuo metsät kasvavat. Ilmaston lämpeäminen on minulle vain plussaa.

    Per Ä Reikäs

    Mitenkähän tuo metsien kasvukausi lisääntyisi, tuota ruskaa kun nyt olen katsellut ja pakkasiakaan ole ollut.

    A.Jalkanen

    Puut osaavat onneksi talveentua ilman pakkasiakin, kun päivän pituus lyhenee. Juuristojen kasvu kuitenkin on mahdollista edelleen niin kauan kuin lämpöä riittää. Harvinaisen värikäs ruska tiedossa etelässäkin. Johtuisiko tämä siitä, että puut ovat saaneet sopivasti lämpöä ja sadetta?

    Aloituksen juttu kannattaa lukea ja miettiä mitä meillekin mahdollisesti on tulossa. Se kuulostaa hälyttävältä, että lehtipuiden viljelykään ei välttämättä ole kustannustehokas ratkaisu, ellei kyseinen laji uudistu sitten jatkossa luontaisesti. Tämä voi olla Saksassa mahdotonta tiheän hirvieläinkannan vuoksi.

    Ote tekstistä:

    ”Lehtipuutkaan vain eivät näytä pärjäävän ilmastonmuutoksessa. Keski-Saksassa Thüringenin osavaltiossa pyökkien tuhot ovat jo yhtä laajat kuin kuusella. Lehtimetsien viljelyä rajoittavat korkeat kustannukset. Esimerkiksi vakiintuneen tammimetsän perustaminen maksaa yli 20 000 euroa. Istutuksen päälle tulee työläs taimikonhoito ja suojaaminen riistalta. Tähän saakka vain 15 prosenttia Saksan uudistusaloista on viljelty. Useimmilla metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta istuttaa uusia puulajeja suuressa mittakaavassa. Taimitarhojen kapasiteettikaan ei riittäisi. Yleensä tavoitteena on vakiinnuttaa uusia lajeja siinä määrin, että ne voivat uudistua tulevaisuudessa luontaisesti.”

    Visakallo

    Mänty on Suomen oloissa ilmastonmuutosta parhaiten kestävä puulaji. Sen kasvatuksessa on vain tunnetusti omat haasteensa. Myös mäntytukin markkinat ovat useasti haasteellisemmat kuin kuusella. Kuusen viljely männylle paremmin sopiville maille olisi viisasta kuitenkin lopettaa, mutta se vaatisi laajemman yhteiskuntapäätöksen. Puoluepoliitikoilta se päätös jää valitettavasti tekemättä, koska liha mielletään paremmaksi metsän tuotteeksi kuin puu. Tämä on aika erikoista aikana, jolloin lihansyöntiä halutaan eri keinoilla samaan aikaan vähentää.

    Tolopainen

    Visakallo yrittää sekoittaa asioita. Ei hirvenlihan käyttöä haluta vähentää. Sehän on lähes kasvikseen verrattava luonnontuote. Ei tietenkään ole hirvien vika, että raskasmetallipäöstöt näkyvät hirvenlihassa. Sen on pakko metsässä syödä puiden neulasia, oksia ja lehtiä. Samalla syntyy puustovaurioita.

    Visakallo

    Tolopainen, mitä asioita olen yrittänyt sekoittaa? Aivan jokainenhan meistä tietää, miksi Suomessa on uudistettu kuuselle suuret määrät sellaisia maapohjia, jotka olisivat männylle kuuluvia.

    Olin muutaman vuosikymmenen karjatilallinen. Siinä työssä rehulaskenta tuli tutuksi. Rehut ovat karjatilan erittäin suuri kustannuserä. Olisin todella paljon rikastunut karjataloudella, jos olisin saanut rehut samoilla ehdoilla kuin valtio saa ne sorkkakarjalleen. Yksityiset metsänomistajat ruokkivat valtion karjan ilmaiseksi, kärsivät siitä huomattavat taloudelliset vahingot, ja saavat pelkät vittuilut palkakseen.

    jees h-valta

    Kyllä minä olen ymmärtänyt että ei ole mitään erityislihaa jota ei kehotettaisi välttämään. On noita hirvenlihaa runsaita määriä syöneitä mennyt nuorena joten ei ainakaan luomu ole pelastanut. Minusta kaikki punainen liha voidaan kohtuullistaa eikä sen vuoksi kyllä tarvitse hirviä ylenmäärin kasvattaa meidän maanomistajien kustannuksella. Syön joskus silloin tällöin itekkin kun kerran tuodaan mutta aika harvaan laitetaan. Aika kova töinenkin koska yleensä se klönti tulee muovikassissa ilman pieniksi paloittelua tai vastaavaa. Kaupan liha on helpompi mutta toki arvostan hirven lihaa. Mutta en aivan niin paljon kuin sitä joudun ruokkimaan.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)