Saksassa puuta hehtaarilla yli 300 kiintoa hehtaarilla keskimäärin. Suomessa noin 100 kiintoa. Oiskohan aihetta ja syytä käydä tutustumassa Saksalaiseen metsätalouteen?
Kyllä ne aiemmat metsäntutkijapolvemme tunsivat Saksan metsätalouden oikein hyvin. Olivat sitten kuitenkin sen verran viisaita, että eivät lähteneet sitä mallia suoraan kopioimaan vaan tekivät omat sovellukset. Meillä kasvatettavat puulajit ovat erilaiset: Saksassa on esimerkiksi varjoon uudistuvia jaloja lehtipuita, joiden käyttöalue on meillä vain maan eteläosa. Lisäksi kasvukausi on Saksassa pitempi, joten tuohon 300 kiinnon keskimääräiseen puumäärään päästäisiin meillä vain etelässä parhailla kasvaupaikoilla. Nykyinen lukema taitaa olla 150 m3, joten matkaa on. Kuitenkin os meillä oltaisiin jo luvussa 300, metsät olisivat keskimäärin vanhempia ja keskikasvu olisi siten alempi kuin nykyinen noin 8 m3/ha vuodessa.
Näitä Tompereita tuntuu aina riittävän. Voidaanhan me käydä samalla reissulla tutustumassa saksalaiseen autotuotantoonkin. Jospa sen jälkeen Mersutkin muuttuvat meillä samanhintaisiksi kuin Saksassa!
Saksassa on muutettu paljon luontaisia lehtimetsiä havupuille. Näkyy hyvin lentokoneesta. Ongelmia ollut viime vuosina kovasti kirjanpainajien ja kuivumisen kanssa. Pitää varmaan nyt ennallistaa?
Niin, eiköhän saman tien mennä vaikka Brasiliaan tutustumaan, kun siellä kasvut ja hehtaarikuutiot ovat vielä isommat?
Scientistille noista ennallistamisista. Ymmärtääkseni Euroopassa on koko tämän vuosituhannen ollutkin vallalla pyrkimys alkuperäisiin puulajeihin, mutta sekään ei tapahdu hetkessä. Paljoltihan tämä tarkoittaa lehtipuumetsiin palaamista.
Jos on käynyt Keski-Eurooppalaisessa pyökkimetsässä, on helppo nähdä, mistä erot johtuvat kuutiotilavuuksissa.
Tulin huonosti ajatuksiani sanoneeksi. Saksaan kannattaa mennä ja etelä ameriikkaan ja minne tahansa, jotkut viisastuvat siis ymmärrys kasvaa ja jtkut ei muuksi muutu eikä se ole sinällään paha.
Aloitukseni oli hieman muuta mitä ajatukseni olivat.
1. Kiinnostaisi toietää miten saksalainen metsien kasvatus poikkeaa Suomalisesta niillä alueilla joilla on sama lämpösumma kuin Helsinki Jyväskylä välisellä alueella.
2. Mitä tapahtuisi hiilinieluilla koko saksan alueella jos siellä noudatettaisiin samantapaisia metsänkäsittelymenetelmiä hiilinielujen kasvattamiseksi kuin Suomessa?
3. Mikä järki pn siinä että samaa lajia olevaa kuusta kuin Suomesa kasvatetaan Saksassa 200 vuotiaaksi noin viiden kiintoakuution kokoiseksi, eikö se vaaranna hiilinieluja jopa globaalisesti jos moinen systeemi yleistyy.
Pyökki on oma lukunsa enkä itse asiassa tiedä montako prosenttia Saksan puustosta on pyökkiä.
4. Keskittyvätkö ns hyönteistuhot kuusikoissa ns. Itä – Saksan alueelle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.