Keskustelut Metsänomistus SAK: Kiinteistövero laajennettava metsämaahan

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 151)
  • SAK: Kiinteistövero laajennettava metsämaahan

    SAK: Kiinteistövero laajennettava metsämaahan

    Julkaistu 18.3.2014
    SAK sopeuttaisi julkista taloutta muun muassa verotusta kiristämällä. Työn verotusta ei pitäisi järjestön mielestä kiristää, mutta pääomatulojen verotuksen progressiota voitaisiin lisätä ja kiinteistöveropohjaa laajentaa. SAK julkisti tänään tavoitteensa hallituksen kehysriiheen.

    Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voitaisiin nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. SAK:n mukaan näin voitaisiin edistää puun myyntiä ja saataisiin lisää verotuloja kunnille. Veron laajentamisen järjestö arvioi tuottavan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

    METSÄLEHTI
    ##############

    kun joku toimittaja on artikkelin tarkemminkin lukenut niin selvisikö sieltä ketkä tuon lisääntyneen puumäärän sitten korjaisivat metsästä pois ja ketkä sen käyttäisivät? Nykyisin ei taida yksikään teollisuuslaitos kärsiä puupulasta…

  • korpisoturi

    Onneksi eivät metsän kiinteistöveroa pistäneet.

    Keskiluokkainen lapsiperhe maksaa viulut.

    MaalaisSeppo

    Ehkä KEPU koplattiin Sote-sopimukseen lupaamalla, ettei metsille ja pelloille tule kiinteistöveroa.

    ostaamyy

    Jos verottaja nostaa rakentamattoman maan verotusarvoa pitäisi olla mahdollisuus myydä tontti valtiolle.

    putte

    Ostaamyy:
    >>…pitäisi olla mahdollisuus myydä tontti valtiolle.<<

    Onhan tuo vaihtoehto olemassa. Myyminen on mahdollista kenelle vain, ja hintakin on sovittavissa markkinatalouden mukaan.

    ostaamyy

    Silloin kun verottaja nostaa verotusarvon yli markkinahinnan.

    Puun takaa

    Onhan noita tapauksia ollut paljonkin, että verotusarvo on noussut yli markkinahinnan, ja lisää varmasti tulee.
    Maaseudun rakennusten markkina-arvo on romahtanut viime vuosina todella alas ja nopeasti.
    Uutena rasitteena ovat konkurssikypsät vesiosuuskunnat, joiden osakkuus vie kiinteistöjen mahdollisilta ostajilta viimeisetkin ostohalut.
    Ensimmäisiä vesiosuuskuntia on nyt jo mennyt nurin, ja osakkailta vaaditaan uusia osuusmaksuja.
    Osakkuudesta ei pääse eroon, vaikka purkaisi tai polttaisi kiinteistön.
    Myös painorajoitettujen siltojen ja huonojen teiden taakse jääneet metsämaat menettävät nopeasti arvoaan.

    Kantona

    Kiinteistövero, pinta-alavero, metsämaksu…yhteisnimi on myyntipakko, jota niin moni taho ajaa tässä ”vapaassa markkinataloudessa
    Itse lähtisin parantamaan nyt jo hyvää puun liikkuvuutta vähän uudella tavalla.
    En lähtisi myyntipakosta vaan ostopakosta.
    Nythän teollisuus valittaa ettei saa puuta, tällä tavoin teollisuus voisi kajauttaa reilun heijaa-huudon, että nytpä sitä alkoi tulla ihan ovista ja ikkunoista. Ehdotukseni siis on, että puuta jalostavien yritysten on pakko ostaa tukkia metsänomistajalta jos tämä sitä myyntiin tarjoaa. Hinta voisi olla vaikka 80 euroo kiintokuutio pystyynmyytynä. Samoin neljälläkympillä olisi pakko ostaa ropsipuuta samoin pystykaupalla. Jos yritys ei osta se pannaan karanteeniin ja valtio ostaa tarjotut puut, syöttää ne yritykselle ja perii siltä veroina maksut. Ym. kohtuulliset hinnat perustuvat siihen, että nythän se kauppa alkaisi käydä kun tavaraa on tarjolla.

    Uskoisin, että kyllä lähtisi puu kulkemaan ja itku raaka-aineen saannista hieman hellittäisi

    Puun takaa

    Kaavaillaanko metsien kiinteistöveroa korvaamaan arvottoiksi muuttuvien omakotitalojen kiinteistöveroja:

    Yle:
    Vanhojen omakotitalojen kauppa takkuaa monella paikkakunnalla. Hinnat laskevat ja myyntiajat venyvät ennätyksellisen pitkiksi.

    Useimmiten tarjonta ylittää kysynnän. Samaan aikaan entistä useampi suomalainen haluaisi nyt muuttaa työn perässä kaupunkiin. Myös ikääntyvä väestö haluaisi kaupunkiin palvelujen lähelle.

    Mutta monelle muutto jää nyt haaveeksi, kun vanha asunto ei mene kaupaksi. Asiantuntijoiden mukaan tilanne on huolestuttava.

    – Vanhenevan väestön osalta syrjäseuduilla tilanne voi olla hyvinkin kohtalokas, kun sitä varallisuutta, jota on asuntoon säästetty ei ehkä olekaan realisoitavaksi sillä tavalla kun on ajateltu, Helsingin Yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoo.

    Joillakin paikkakunnilla pankit saattavat nykyään katsoa vanhan omakotitalon vakuusarvoksi pyöreän nollan.

    jees h-valta

    Kuten olen maininnut arvotonta rakennuskantaa on pilvin pimein ja myös taajamissa. On turha haaveilla jotain kunnon korvausta ajastaan jälkeen jääneessä vaikkakin ehkä siististi asutussa. Kokemusta on kuulunut, näkynyt ja kertynyt. Toistan edelleen asennekannan vakauttamista vuosiluku 2000:n. Emme elä enää 1900-luvun tarpeissa joten maantasalle vanha puru ja koinsyömä puutavara ja tontti uusiokäyttöön. Maaseudulle ei kunnostustoimet kannata eikä juuri taajamissakaan kylien lähellä. Pitää ottaa talteen yleensä isot kivat valmiit tontit ja mahdollisimman energiatehokas ja ilmastoitu nykytalo mielellään tehtaassa valmiiksi rakennettu tilalle.
    Eli vakuuarvot ovat oikeat ja sille emme mitään voi. Emmehän enää asustele luolissakaan joten uusi vaihde jälleen päälle. Uusien tonttien kaavoitus voidaan samalla viheltää pitkälle tauolle. Ei enää tuumaakaan metsään päin eikä pellon tilkkuakaan pirttitekeleiden alle.
    Tämä tulee tämän vuosituhannen alun suureksi haasteeksi niin päättäjille kuin asukkaillekkin.

    Puun takaa

    Kiinteistöjen verotusarvot ovat jo paikoitellen nousseet reilusti yli todellisten arvojen.
    En tarkemmin tiedä, miten verotusarvot määritellään, mutta yleisen oikeuskäsityksen mukaisesti verotusarvojen olisi seurattava todellisia arvoja.
    Syrjäisten, huonojen teiden ja siltojen takana olevien ja huonosti hoidettujen metsäpalstojen vakuusavot laskevat myös nopeasti, eikä niille jatkossa tahdo löytyä ostajia.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 151)