› Keskustelut › Metsänomistus › SAK: Kiinteistövero laajennettava metsämaahan

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 151)
1 2 3 4 5 6 … 14 15 16

  • SAK: Kiinteistövero laajennettava metsämaahan

    Lähetetty: 18.3.2014, 11:48

    SAK: Kiinteistövero laajennettava metsämaahan

    Julkaistu 18.3.2014
    SAK sopeuttaisi julkista taloutta muun muassa verotusta kiristämällä. Työn verotusta ei pitäisi järjestön mielestä kiristää, mutta pääomatulojen verotuksen progressiota voitaisiin lisätä ja kiinteistöveropohjaa laajentaa. SAK julkisti tänään tavoitteensa hallituksen kehysriiheen.

    Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voitaisiin nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. SAK:n mukaan näin voitaisiin edistää puun myyntiä ja saataisiin lisää verotuloja kunnille. Veron laajentamisen järjestö arvioi tuottavan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

    METSÄLEHTI
    ##############

    kun joku toimittaja on artikkelin tarkemminkin lukenut niin selvisikö sieltä ketkä tuon lisääntyneen puumäärän sitten korjaisivat metsästä pois ja ketkä sen käyttäisivät? Nykyisin ei taida yksikään teollisuuslaitos kärsiä puupulasta…

    Tekijä
    Pähkäilijä
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 21.3.2014, 18:39

    Näistä veroista ja tulonsiirroista (mm KEMERA) tuli mieleeni, että Valtio saisi huomattavasti lisätuloja, jos se luopuisi teiden ylläpidosta verovaroin. Nythän Valtio kerää eri reittejä liikenteeltä miljardi tolkulla veroja ja maksuja ja palauttaa niistä kai vajaa puolet tienpitoon. Valtio voisi lopettaa tämän tulonpalautuksen, pitää vain verotulot ja siirtyä tietulleihin, joilla ylläpidettäisiin tiet. Verotkaan eivät kiristyisi yhtään. Kyllösen ajatuksessa siirtyä autojen kilometrimaksuun voisi ollakin ideaa. Autoilijat ovat tähänkin asti maksaneet, kylläkin hieman mutisten, kaikki mahdolliset maksut.

    Jos tarkastellaan metsäpuolen puuhuoltoa, niin rahaa kai liikkuu reilut 3 miljardia ennenkuin puut ovat tehtaiden porteilla. Tästä verokertymä Vation pussiin lienee n. 600 miljoonaa, josta KEMERA- yms tukien kautta palautuu tuotantoketjun alkuun n. 10 %. Kauhea poru tästä 10 % palautuksesta. Tieliikenteessähän palautunee n. 40 – 50 %, eikä kukaan nosta äläkkää.

    Gla 22.3.2014, 03:59

    Valtio kerää tieliikenteestä n. 7 mrd ja siitä palautuu vajaa mrd eli 10% suuruusluokasta puhutaan.

    ostaamyy 24.3.2014, 09:42

    RE: SAK: Kiinteistövero laajennettava metsämaahan
    Itse en ymmärrä tätä metsän kiinteistöveroa. Esim. miten siinä otetaan huomioon metsän kasvu? Joutomaat, Lappi…
    Entäs nämä joilla on pääasiassa taimikkoa. Ei mitään tiliä tule 30-40 vuoteen. Ja kaikki tietää mitä ensiharvennuksista saa. Pystykauppana ainakin yhtä tyhjän kanssa. Ja siihen vielä kiinteistövero päälle. Ilo omistaa metsää…
    Lähetetty: 20.03.2014
    Lähettäjä: Raivaaja

    +++++

    Juuri nämä seikat huomioiden kiinteistövero ON epäoikeudenmukainen ja saattamaminen oikeudenmukaiseksi lisää veronkannon kustannuksia.
    Ei yhtään mitään järkeä.

    Ja toisaalta:
    Pörssiin listautuneiden suuryritysten toimitusjohtajien palkat nousivat viime vuonna 25 prosenttia verrattuna edellisvuoteen, kertoo Kauppalehti.

    Lehden laskelmien mukaan toimitusjohtajien viime vuoden mediaaniansio oli 569 200 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että puolet johtajista ansaitsi enemmän ja puolet tätä summaa vähemmän.

    Vuodesta 2009 mediaaniansio on noussut peräti 56 prosenttia, lehti kertoo.

    Timppa 24.3.2014, 10:35

    Maalais-Sepolle. Totta on, että metsäenergia on kallista kivihiileen verrattuna. Todellinen kantohinta-arvo ilman tukia ja motoyrittäjien sponsorointia taitaa olla vain pari euroa/m3. Mutta sillä rahalla saa pusikon perattua kasvavaan kuntoon.
    Meillä panostetaan perkauksiin metsänkasvatuksessa e-puukasvatuksen sijaan ja vielä ilman Kemera-tukia. Tällä tavoin saadaan metsiin paras kasvu. Jos joku haluaa kasvattaa metsänsä huonommin, niin miksi siitä pitäisi valtion maksaa Kemeraa. Kysyn vaan.

    Timppa 24.3.2014, 12:06

    Vielä Sepolle. Kyllä meilläkin joskus tulevaisuudessa e-puuta tulee. Nimittäin osana laatumännyn kasvatusstrategiaa. Nyt on perattu tiheyteen 2500-3000 runkoa/ha. Joskus sitten harvennetaan. Mitä silloin saa e-puusta vai saako mitään, sen aika näyttää. Ei se siihen kasvatusajatukseen enempää kuin toimenpiteiden ajoitukseen mitään vaikuta.

    Muuten Seppo. Jos et saisi mitään hintaa e-puusta, jättäisitkö metsäsi harventamatta?

    MaalaisSeppo 24.3.2014, 12:47

    En oikein usko kiinteistöverojen tuloon pelloille ja metsämaalle. Voi olla liian haastellinen lainlaadinta niin, että tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Hallituskin sitten jo onneksi viimeistään vaihtuu.

    En oikein saanut Timpalta vastausta siihen, pitäsikö hänen mielestään energiapuulta poistaa kaikki tuet. Jo toteutettu ja suunniteltu tukileikkaus on alentanut energiapuun käyttöä. Seurauksena on kivihiillen käytön kasvu ja työpaikkojen väheneminen Suomessa. Tuen lopettaminen olisi kai melkoinen kuolinisku koko alalle.

    Itse olen tullut siihen tulokseen, että nykyisellä energiapuutukien tasolla kannattaa taimikot perata ”omaan piikkiin”, mutta jättää ne melko tiheiksi. Seuraavana vaiheena on tehdä omatoimisesti energiapuuharvennus ns. laatuharvennuksena hieman aikaisemmin kuin tyypillinen ensiharvennus. Näin metsän puuntuotos ei ainakaan alene ja saadaan hyötypuuta energian tuotantoon ja jalostukseen. Myös hehtaarituki/ha on vielä nykyään näin suurin.

    Varhaisperkauksen tuki on melko pieni, joten sen perään ei kannata haikailla. Energiapuun tuki on toinen juttu. Sitä saa sitä enemmän/ha, mitä enemmän puuta tulee. Jo tästä syystä kannattaa taimikot raivata ajoissa niin, että energiapuuharvennuksessa olevista puista karttuu puuta nopeasti ja paljon/ha.

    Olen juuri tekemässä energiapuuharvennusta alueella, jonka jätin taimikon harvennusvaiheessa liian tiheäksi, jolloin se ei olisi ollutkaan KEMERA-kelponen. Kyllä kannatti. Nyt pystyn valikoimaan hyvät puut kasvamaan ja energiapuun hakkuukin menee omatoimisesti sutjakammin, kuin kuitupuuhakkuuna. Puutakin tulee niin että v..taa, kun saa ährästää liiankin kanssa.

    Jollei energiapuutukia olisi, olisi kannattanut harvetaa taimikko aikoinaan harvemmaksi maahan mätänemään. Näin ko. alueelta olisi tullut energiapuuta vasta päätehakkuun yhteydessä. Kivihiiltä olisi taas saatu enemmän kehiin. Ehkä tämä olisi Timpan mielestä ollut kokonaistaloudellisin ratkaisu.

    Timppa 24.3.2014, 13:46

    Sepolle. Niitä strategioita on siis monia. Ja meillä ilmeisestikin vielä samanlaisiakin. Joskus kuusikot kannattaa kasvattaa harvoina. Saa nopeasti tukkia. Joskus siis männiköt tiheinä. Saa laatumäntyä. Rehevillä maille e-puukasvatus, etenkin, jos se perustuu lehtipuuhun, tuo mukanaan havutukin kasvatukselle paljon haittoja. Saattaa tulla lenkoutta ym. Tällaiseen reaalimaailmaan tuo tukiajattelu sovi. Siitä saa niin vähän hyötyä, että sen perään juokseminen useimpien metsänomistajien osalta vie huonompaa tulokseen.

    Strategiana tukien ohjaama kasvattaminen on tietysti täysin lyhytnäköistä, koska ne voivat poistua koska vain. Kyllä sinä Seppo olisit harventanut sen metsäsi, vaikka et olisi saanut tukia. Siis vaikka 0 euroa/m3, jos lopputuloksena olisi laadukas mäntytukkimetsä.

    Jos pystytään kasvattamaan laatutukkia paljon ja edullisesti ja tietysti markkinoimaan se sahattuna maailmalle, niin samalla syntyy sitä metsäenergiaa edullisesti kylkiäisenä ilman yhteiskunnan tukea. Tämän tulee olla metsätalouden päämäärä eikä mitkään kalliit keinotekoiset porkkanat, jotka ohjaavat aivan väärään suuntaan.

    MaalaisSeppo 24.3.2014, 15:24

    Tukitsenko Timpan vastausta oikein, jos johtopäätös on, että hänen mielestään myös energiapuun KEMERA-tuki on säästösyistä lopetettava? Siis tilalle entistä enemmän kivihiiltä ja vähemmän kotimaisia työpaikkoja.

    Timppa 24.3.2014, 15:55

    Kyllä sinä Seppo tulkitsit oikein. Mitä mieltä olet perusteluistani?

    MaalaisSeppo 24.3.2014, 19:35

    Eipä tuo Timpan perustelu vakuuttanut. Kuten nim harrastelijakin totesi, ptää tarkastella kokonaisuuden järkevyyttä, eikä pelkästään (tukki)puun tuotantoa. Kokonaisuuteen kuuluu myös energiapuun tuotanto, kuljetus, haketus ja energiakäyttö sekä mm. hakekattilalaitosten rakentaminen ja vienti sekä kauppataseen vahvistaminen. Kivihiiliketju ei paljoa tuo lisäarvoa Suomeen. Puuenergian täysimääräinen (mutta ei hintaan mihin hyvänsä) hyödyntäminen ei varmaankaan tuo 100 000 työpaikkaa, mutta ehkä muutamia kymmeniätuhansia.

    Ammattimies jäljempänä kritisoi, ettei kaljabaarin hepuista ole metsätöihin. Ehkä ei, mutta ehkä olisi hyvä, ettei sinne kaljabaariin enää tulisi lisää porukkaa. Metsäpäähänhän ei kotimaisen energian käytön lisääminen toisi paljoakaan työpaikkoja. Muutama tuhat lienee kuitenkin ja turvepuolelle myös.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 151)
1 2 3 4 5 6 … 14 15 16