Harrastelija:
<<<Viimekädessä yritetään kiinteistöverolla rökittää näitä kakun tekijöijä ja kiristetään maata pystyssä pitävien narua :(<<<

Vaikka viime syksynä työmarkkinoilla tehtiin 0-ratkaisu, niin palkkperintöä tulee tällekkin vuodelle julkisella sektorilla 1% luokkaa eli 300 miljoonaa euroa, joka olisi tuon kaavailun metsän kiinteistöveron suuruinen.
Kyllä näihin palkankorotuksiin saa keksia uusia veroja
kuten vesi-,jää- ja lumiveroja.
Saksalaiset lehdet kirjoittelavat ja varoittelevat jo Suomen talouden vaikeuksista.
Kokoomuslaisia ei koskaan pitäisi päästää hoitamaan pääministerin virkaa.
Harri Holkeri tuhosi ay-liikkeen avustuksella Suomen talouden 1980-hallituskaudellaan ja nyt se teki Katainen ja Stubb jatkaa.
Tästä umpikujasta ei enää selvitäkkään twitter-pääministerin lahjoilla.
Kaikkea sitä kuulee, että Katainen on vahvoilla uuteen EU-virkaan finanssikomissaariksi.
Mitään näyttöähän hänellä virkaan ei ole, kun on vasta sotkenut oman maansa finanssit.

Nykyinen pääministeri ei tule olemaan pitkäaikainen.
Syksystä tulee niin vaikea, että hallitus hajoaa, ja uutta poliittista hallitusta ei välttämättä saada enää koottua.
Ajaudumme todennäköisesti Belgian kaltaiseen tilanteeseen.
Virkamieshallitus on vakavassa kriisissä paras vaihtoehto silloin kun poliitikot ovat menettäneet otteensa vallitsevaan todellisuuteen, kuten parhaillaan on tapahtumassa.

Holkerin pääministeriydestä jäi sellainen kuva, että hän oli ulkona talousasioista koko hallituskautensa ajan ja senkin jälkeen.
Budjetteja paisutettiin nimellisesti 20% parhaimpina vuosina.
Palkat nousivat 40% 4 vuoden aikana, vaikka piti noudattaa ”vakaan markan politiikkaa” eli palkkoja nostetaan vain kilpailijamiden mukaan, ettei taas päädyttäisi devalvaatioon.
Kun vuoden 1991 vaalieen jälkeen keskusteltiin jo sovittujen palkankorousten perumisesta Ahon ollessa pääministeri ja yritettiin vältää devalvaatio, niin Holkeri tuli ulos vaatimaan, että palkankorotukset tulee maksaa, vaikka Suomen pankin johtajan alaan ne tuskin enää kuului.
Ja vielä enemmän ihmetytti Holkerin lausunto oliko vuonna 1990, kun jo katastrofi oli kaikkien nähtävissä, että ” tuskin koskaan Suomessa tullaan näkemään menneiden vuosien kaltaista hyvinvointia”.
Väkisinkin tulee mieleen sellainen hurja johtopäätös, että Holkeri kannattikin tuota katastrofiin johtanutta talouspoliikkaa eli hän halusi näyttää Suomen kansalle kuinka kokoomus nostaa suomalaisten elintasoa julkisia menoja lisäämällä ja sallimalla järjettömät palkankorotukset.

Aivan sama tunne tulee Kataisen hallituksesta eli yritetään näyttää, kuinka kokomus turvaa hyvinvointiyhteiskunnan maksoi mitä maksoi.
Eli otetaan velkaa perusteettomiin julkisiin palkankorotuksiin ja Suomen teollisuuden kilpailukyky on menyt kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla ja tarvittaisiin 20..30% devalvaatio.
Mutta nyt kun ei voi devalvoida kilpailukykyä takaisin Suomi kulkee kohti yhä huonompia aikoja.

Oishan tuo meikäläisten ruokavalio aika ykstoikkoinen jos ulkoa ei tuotaisi ruokaa.

Jatkuu:
Mutta nyt oltiinkin rahamarkkinoiden vapautuksen seurauksena tilanteessa, että valuuttavelkaa yritykset olivat ottaneet siinä määrin, että jos devalvoidaan saadaan Suomeen syvä lama, sillä valuuttavelan pääoma lisääntyykin devalvaatioprosentin verran.
Kukaanhan ei tuolloin halunnut devalvaatiota ei Koivistokaan paitsi Paavo Väyrynen siksi, että sen seuraukset Suomelle olisivat olleet järkyttävät kuten ne sitten olivatkin 600 000 työtöntä.
Monet ovat nielaisseet tämän Paavo Väyrysen syytöksen Koiviston ”vahvan markan” politiikasta sellaisenaan, jota se ei tietenkään ollut.
Mauno Koiviston talouspolitiikka oli ”vakaan markan” politiikkaa ei ”vahvan markan” politiikkaa, sillä suomalainen ay-liike aiheutti vahvan markan 40% palkankorotuksillaan ei Koivisto.
Koivisto ja pääministeri Ahohan yrittivät estää ulkoisen devalvaation palkkojen alentamalla, joka tietenkin olisi olisi ollut Suomelle ja suomalisille parempi ratkaisu kuin devalvaatio ja kellutus yhteensä 45% devalvoituminen markkaan, mutta sitähän ei tullut mitään ay-liikkeen torpatessa sen.
Eli suomalainen ammattiyhdistys vei vientiteollisuuden syviin tappioihin palkankotuksillaan eikä ollut enää valmis pelastamaan omia työpaikkojaan, vaan valitsi mieluummin raskaimman tien kaikille yritysten konkurssit ja 600 000 työtöntä.
Kiitämme ay-liikettä tästä tuhosta, josta kaikki suomalaiset joutuivat sitten kärsimään.