Metsätalouden tuloista vähennetään metsätalouden menot, ja väliin jäävästä rahasta menee hiukan yksinkertaistaen 30 % veroa, mitä metsäsuunnitelma ei kerro. Menopuolelta kannattaa ehkä katsoa jonkun kanssa, että onko ne kaikki menot oikeasti tarpeellisia. Jos on mielenongelmia, niin metsä tarjoaa kyllä omistajalleen monenlaista toimintaterapiaa ja onnistumisen tunnetta, kunhan sitä vaan tekee omaan tahtiin eikä ota siitä stressiä (mikä voi tässä vaiheessa vielä tuntua aika vaikealta). Verotuksesta pitää tietysti myös muistaa, että jos ja kun myyt tilan korkeammalla hinnalla kuin sen perintöverotusarvo on ollut, maksat tietysti siitä välirahasta eli luovutusvoitosta samalla tavalla veroa. Toki siitä verojenkin jälkeen jää.

Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntarajalla on isot hinnanerot siten, että Pohjanmaan puolella on yleensä halvempaa. Jos tuloja on ennustettu tuon verran, sinulla on todennäköisesti ihan puisevaa metsää, jonka vuoksi esimerkiksi jokin metsärahasto saattaa olla tilastasi kiinnostunut.

Yhteismetsään en oikeastaan lähtisi, koska ei siinäkään ratkaisussa omaa maataan takaisin saa todennäköisesti enää koskaan.

Hyviäkin ohjeita on edellä.

Minusta kysyjän ei kannata ajatella pätkääkään sitä, että ”isä on tehnyt ja isä on hoitanut” EI HOIDA ENÄÄ.

Ei kannata myös suunnitella, että lapsille jättää isoisän perintönä 71 hehtaaria. Jokainen sukupolvi elää oman elämänsä. Jos saa lapsensa kunnialla maailmalle ja elämään, vaikka ihan erilaista elämää kuin itse, niin MITÄ SITTEN?

Metsätilan myyminen parhaalla mahdollisella hinnalla kuulostaa ihan hyvältä ratkaisulta. Kauppahinnasta osan sijoittaminen asuntoon kuulostaa myös ihan järkevältä.

Jos kunto taikka mielenkiinto ei riitä omatoimiseen metsienhoitoon, niin aina paremmalta kuulostaa myyminen.

Jokaisen henkilökohtaisia asioita on oman omaisuuden hoito, vaikka matkustelisi ja ryyppäisi koko perinnön, niin MITÄ SITTEN?

No tuottaahan ne 20ha peltoa tukina, kun aidot veronmaksajat laittaa kättä syvemmäälle fickaan ja viheletelee samalla… ♫ ♥

Aloittaja. Myy vaan ne metsät, maksimaaliseen hintaan tietysti, jos vähänkin siltä tuntuu. Jos tulet katumapäälle niin sitä saa tilalle vaikka vähän pienemmän palan. Tai lohko siitä ”katumuksen varalle” 10ha ja puuhaile sen kanssa monimuotoisuutta unohtamatta, jos siltä tuntuu. Kuten joku taisi ehdottaakin.

Reva peltotyöryhmästä (rkp)