Keskustelut Metsänomistus Sähkölinjat myrsky- lumituho vapaiksi.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 84)
  • Sähkölinjat myrsky- lumituho vapaiksi.

    Mitäs raati on mieltä näistä sähköyhtiöiden ehdotuksista hakata johtoaukea 40-50 m leveäksi. Maksetaan puustosta esim päätehakkuu hinta + 6€ ,uudistamiskustannukset ja ehkä jonkinlaista odotusarvokorvausta. Saadaan sähkölinjalta myrsky- ja lumituhot pois. Mo saa halutessaan istuttaa lisäjohtoaukean uudestaan.

  • MaalaisSeppo

    Ensin siirtoyhtiöt rahastaa linjojen säävapausinvestoinneiillan ja sitten masinoidaan mo:t hakkaamaan linjojen vierimetsät. Siirtoyhtiöt kiittää ilmaisista menu-päivällisistä.

    Puuki

    Onko kellä tietoa mitä kustantaa sähkölinjan ylläpito ?   Siirtoyhtiön mukaan   n. 280 m sähkölinjaa edustaa yhtä käyttöpaikkaa .   Kun pelkkä siirron perusmaksukustannus (ilman kwh- hintaa ) on n. 640 €/ vuosi, niin miten lasketaan kulut/ käyttöpaikka ?  Kun lasketaaan esim. 10 vuoden ajalta perusmaksu ( 6 %:n korolla = sama kuin siirtoyhtiön takuutuotto% ), niin kustannus siirrosta on n. 8400 e /käyttöpaikka ilman siirron kwh-hintaa ja veroja.  Siis 30 € /metri 10 vuoden ajalta. Kaapelin käyttöaika on vähintään 40 vuotta. Sen kustannus käyttäjälle olisi saman perusmaksun hintatason (ei pysy samana koska nousee vuosittain) mukaan :  98 430 €  + käytetyt kwh:t veroineen.  Eli kaapelista ja sen huollosta(?) yksityinen maksaa 351 €/metri sen käyttöajalta perusmaksua.   Eiköhän tuolla hinnalla  jo saa metrin uutta kaapelia asennettua komeasti  sitten aikanaankin.  Eikä varmasti tarvi tehdä edes urakalla kaapelointitöitä. Esim. jopa kullatun uuden komean kaapelin voisi yhtiö laittaa jos haluaisi, kun rahaa kerta on millä mällätä.  ( Lisäksi kWh -maksu siirrosta olisi nykyhinnalla 40 vuoden ajalta 6%:n korolla laskettuna 121 500 € ilman sähköveroa, s-veroa 108 000 €/40 vuotta) .  Yht. n. 220 ooo € + verot  siirrosta 40 vuodessa ; se on jo jotain .  Esim. ~ Omakotitalon hinta.

    Pitänee laittaa harkintaan  oma sähkölaitos aurinkopaneeleineen ja tuulimyllyineen.

    olikarkki

    Kun maakaapelointi on tehty valmiiksi niin silloinhan kulut ovat jo 0. Eli sen jälkeen ei siirtomaksuja enää voi periä tai kuitenkin hyvin pieniä. Lisäksi ihmettelen monen muun tapaan että kaapelointia tehdään enempi siellä missä esim. puita ei ole lainkaan. Mutta siellä missä puustoa on niin kaivinkoneita ei näy mailla eikä halmeilla. Metsäisillä alueilla ilmakaapelointia voitaisiin varmistaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Esimerkiksi kilometrin välein tehtäisiin kaapeliin lenkki jolla varmistettaisiin se että jos puu kaatuu linjalle niin se ei katkaise kaapelia vaan tulee puun mukana maahan. Hyvin yksikertainen ja halpa vakuutusturva.

     

    Korpituvan Taneli

    Kyllä ainakin Caruna tekee maakaapelointeja nimenomaan metsäisilläkin linjoillaan ja tuloksiakin alkaa jo näkyä, katkot vähentyneet oleellisesti. Ihmetystä herättää vain se että pylväslinjojen purku on vieläkin vaiheessa, vaikka jo kaksi vuotta sähkö on kulkenut maan alla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Olikarkki: ”Esimerkiksi kilometrin välein tehtäisiin kaapeliin lenkki jolla varmistettaisiin se että jos puu kaatuu linjalle niin se ei katkaise kaapelia vaan tulee puun mukana maahan. Hyvin yksikertainen ja halpa vakuutusturva.”

    Etpä ole tainnut paljon sähkölinjoja silmäillä. Pitkät siirtolinjat ovat toki avojohtoja, mitenkäs niihin kolmeen johtoon ne lenkit tehtäisiin, niin etteivät  mene yhteen?

    Kirjoituspöydän ääressä on ennenkin tehty käytäntöön soveltumattomia oivalluksia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    olikarkki

    Tanelille. Hyvin yksinkertainen toimenpide. Kun johtoja on uusittu niin miksi ei silloin ole laitettu päällystettyjä kaapeleita. Vikaherkempiä on esim. muuntajien väliset yhteydet.

    Korpituvan Taneli

    Olikarkin ymmärrys sähkölinjoista on jotenkin kovin ohutta. Ajattele nyt hiukan miksi kymmenten kilometrien linjat ovat ns kirkkaita linjoja, vastaa itsellesi jos osaat.

    Vaikka kaapeli olisi päällystetty, niin kyllä päällyste on entinen päällyste, jos kaatuva puu nykäisee sen varalenkin sieltä tolpalta jonkin kannattimen yli.

    Johan tuossa johtopituuskin kasvaa merkittävästi. Sekään ei ole yksin johdon hinta ongelma, vaan siitä tulee myös sähköteknisiä ongelmia.

    Kyllä maakaapeloinnin ainoa ajateltavissa oleva vaihtoehto on linja tien viereen. Silloin ainakin toinen puoli on myrskyvapaa ja korjausporukka pääsee autolla paikalle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MaalaisSeppo

    Eristettyjä ilmajohtoja käytetään ainakin liityntäjohtoina. Korkeampijännitteisille linjoille niiden tuoma lisäpaino johtaisi todennäköisesti myös tolppien uusimiseen. Halvempi kaivaa maahan.

    Puuki

    Siirtokaapelin asennuskustannuksineen on varmaan muutamia euroja tai korkeintaan pari kymppiä /metri. Asiakkailta kerätään monikymmenkertainen määrä rahaa eikä se siirtomaksu halpene kaapelien kaivun jälkeenkään vaikka linjojen  huoltokulut pienenee.  Hyvää kaapelien laitossa on metsäpinta-alan lisääntyminen .  Ilmajohtojen aikaan olleet sähkökatkot ei ole juuri haitanneet, ei ainakaan enempää kuin nykyiset muutaman sek katkot joita tulee välillä ; ne voi särkeä jotain sähkökojeita  . Esim. Caruna tuottaa omistajilleen 900 % voittoa 10 vuodessa. ~ 1/10 – 1/20-osa siitä olisi sopiva tuotto niin  riskittömässä sijoituksessa.

    Korpituvan Taneli

    Maakaapeloinnin yhteydessä lisättiin muuntajien määrää tuntuvasti ja kaikki pylväsmuuntamot vaihdettiin maanpäällisiin peltikoppeihin.

    Ilmalinjojen katkot pahimmillaan päiviä. Joskus jouduttiin jokin muutaman kilometrin väli rakentamaan kokonaan uudelleen. Eipä taida Puuki asua kovin metsäisellä alueella kun ei ilmalinjoissa ole katkoja esiintynyt.

    Caruna tekee varmaan kunnon tulosta, mutta onko tuosta 900% voitosta selkeää näyttöäkin?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 84)