Meillä talo taajama-alueella. Kaksi vuotta sähköyhtiö on puuhaillut. Yksityiskohtia en täysin tiedä muutettiin vasta alle vuosi sitten vakituisesti asumaan. Ilmoitus maakaapeloinnista tuli. Yksi ryhmä kävi lyömässä kepit. Toinen ryhmä kaivoi ojan. Kolmas ryhmä veti kaapelin. Neljäs ryhmä peitti ojan. Viides ryhmä kytki kaapelin. Yksi kaivinkoneryhmä vei kaivussa tulleet kivet pois. Vielä odotan tasoitusryhmää kun siihen kaapeliojaan upposin keväällä polvia myöten.

Laskuissa näkyy.

Pylväslinjan rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin kaapelin kaivaminen. Eli eiköhän se hinta selittyne kaivukustannuksilla. Lisäksi tarvikkeetkin kalliimpia.

Eikö olisi mahdollista käyttää niin korkeita haruksilla varustettuja pylväsrakenteita, ettei puut ylettyisi johtimiin? Ei tarvittaisi mitään leveitä johtokäytäviä, periaatteessa ajouran leveys riittäisi, ja metsiä voisi hoitaa tai olla hoitamatta aivan normaalisti linjojen lähellä.

Yllättävää, ainakin minulle, oli kun salama oli lyönyt kahdesti maakaapeliin vaurioittaen se pintarakenteita. Varsinaista yllätyskatkoa ei kuitenkaan sähkönjakeluun tullut. Korjauskatko kuitenkin. Paikka oli laakea hiekkakangas, ympäristöään korkeammalla.

Carunalle oli sattunut uusien muuntakoppien rakentamisessa paha hassi. Suunnittelija määritteli kyllä paikat ja sen että pitää olla vahintään niin ja niin paljon mursketta alla. Unohtui kertoa miten korkea kopin alusta pitää olla ympäristöön nähden, vertailukohteena olisi pitänyt olla esim viereinen tie tai pelto tai esim iso kivi. Nyt niitä on jouduttu nostelemaan ylöspäin etteivät huku veteen. Pahimmillaan on pitänyt nostaa, jopa metri. Siinähän pitää sitten jatkaa kaapeleita, kun ne kerran maasta päin tulevat.

Carunalla ei myöskään näytä oleva mitään kiirettä vanhojen pylväslinjojen purussa. Homma keskeytyi yhtäkkiä kuukausi sitten, mahtoiko rahat loppua. Hommalla olisi merkitystä kun pylväitä on siunaantunut muutamille pelloille, kuin neuloja neulatyynyyn. Toki metsästäkin joutaa turhat rakennelmat pois.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tuohon alkuperäiseen aloitusviestiin ”Mo saa halutessaan istuttaa lisäjohtoaukean uudestaan.” muistutus, että maa on edelleen metsätalousmaata ja sitä koskee metsälaki ja sitä myötä uudistamisvelvollisuus. Siksihän tuo uudistamiskorvaus maksetaan.

Yksi näkökulma näihin sähkölinjoihin näin ilmastopaniikin aikoihin on, että joidenkin tietojen mukaan Suomessa on noin 70 000 hehtaaria aukeaa metsissä linjojen takia. Keskimääräisellä puuston tilavuudella noilla kasvaisi 7 milj.kuutiota puuta eli niihin olisi sidottu nykyinen kivihiilen polton aiheuttama hiilidioksidipäästö.

Taloudellinen näkökulma tähän hommaan on mielenkiintoinen. Olin kerran työnantajani edustajana voimalinjayhtiöiden järjestämässä kabinettitilaisuudessa, jossa vakuuteltiin riittävän leveiden johtokatujen tärkeyttä tuotannon vakaudelle ja jakelukorvausten minimoimiseksi sekä miten niiltä poistettu maanomistajan omaisuus (puut) korvataan. Voimayhtiöiden päähän ei vain tarttunut, että se alue, jonka he haluavat tuotantoaan varten, on myös tuotantopääomaa metsänomistajalle, joka sitten siirtyy vastikkeetta heidän bisneksen tekoon – yleensä tuotannon panoksilla on hinta. Vakuuttelu oli ihan saman suuntaista kun aikanaan eräs metsäyhtiö vakuutteli, miten hyväksi kantojen poisto on metsälle – sitähän alkoi melkein uskomaan, että kannon päällä olevat puut kannattaa antaa vaikka ilmaiseksi, että pääsee kantojen nostoon!

Kyllä se on niin, että edeltävät sukupolvet on hoitaneet ne talkoot valtakunnan sähköistämiseksi – silloin kun se hyödytti isäntää itseäänkin. Nyt ei maata pitäisi tarvita ilmaiseksi luovuttaa monikansallisten yhtiöiden voitontavoitteluun – koskee voimayhtiöitä ja kaivosyhtiöitä.