Keskustelut Metsänomistus Sähkölinjat myrsky- lumituho vapaiksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 84)
  • Sähkölinjat myrsky- lumituho vapaiksi.

    Mitäs raati on mieltä näistä sähköyhtiöiden ehdotuksista hakata johtoaukea 40-50 m leveäksi. Maksetaan puustosta esim päätehakkuu hinta + 6€ ,uudistamiskustannukset ja ehkä jonkinlaista odotusarvokorvausta. Saadaan sähkölinjalta myrsky- ja lumituhot pois. Mo saa halutessaan istuttaa lisäjohtoaukean uudestaan.

  • Visakallo

    Sinällään hyvä ajatus, mutta siellä missä puut ovat yli 30 metriä pitkiä, linjan olisi oltava jopa 60-70 metriä leveä.

    Jätkä

    Järki käteen. Täällä on jakeluyhtiön henkilöt keksineet, että tuulet – ja nimenomaa myrskyt tulevat aina samasta suunnasta. Niinpä siirtämällä ljohdot tienreunassa tuulen alapuolelle, he ovat jo käyttäneet tien antamaa suojavyöhykettä hyväkseen. onhan tieaukko langoilta isoihin puihin helposti 20 metriä.

    Jos puu kaatuu tuulen voiman auttamana noopeasti langoille, se usein katkeaa, joskus jopa palaa pokki.

    Ihmettelen joitakin kaapelihommia, kun kaivetaan pelto-osuuksiin kaapeleita ja jätetään ne kyntösyvyyteen. Ei mitään järkeä.

    Tienreunassa olevan linjan päälle kaatuneet puut on helppo ja nopea raivata pois, kunhan on varmuus, että virta on poikki.

    Miikkam

    Erittäin hyvä, tehokas, nopea ja mo- ystävällinen keino jakeluhäiriöiden tehokkaaseen vähentämiseen. Ei kuitenkaan kovin käyttökelpoinen etelän rehevillä mailla. Syystä että kaikkia ei uudistaminen kiinnosta, eikä uudistamisen jälkeiset toimenpiteet. 10 vuoden jälkeen alkaakin olla tilanne että linjan vieressä kasvaa leppä/hies rääseikkö jonka lumi sitten painaakin 100% varmuudella johdoille.

    metsänkasvattaja

    mo  pitäisi  saada  korvauksena  sähköä   ilmaiseksi  tai  osittain  alennettuun  hintaan  riippuen  tapauksesta  noista  linjoista  on  paljon  haittaa hakkuun yhteydessä  ja  vieväthän  ne  tilaa  paljon  puiden  kasvulta

    Korpituvan Taneli

    Kyllä maakaapelointi on se paras keino, kun aina ei ole sitä tietä, jonka vierestä linjan voisi vetää tai sitten se tie on liian mutkikas.

    Ihmettelen tuota kyntösyvyyteen kaapelointia, kyllä täällä on kaapelit riittävän syvässä. Siskon pojalla on useammalla peltolohkolla nyt maakaapeleita ja on ihan tyytyväinen niiden syvyyteen. Toki hän oli paikalla katsomassa ja tarjosi heti omaa kaivinkonettaan apuun kun ei oikein tahtonut pelittää.

    Pääsihän se siskonpoika kaivinkoneineen niitä kaapeleita hautaamaan metsiin. Urakoitsijan ”puutarhakaivuri” kapeine kumiteloineen oli aina heti vaikeuksissa kun poikettiin pellolta tai sileältä hiekkakankaalta ja tulivat pyytämään apua. Kyllähän se sitten sellaisella koneella onnistui, joka on tehty metsäojia yms varten.

    Maakaapeloinnin pahin kompastuskivi onkin kiviset mäet, kuten Visakallo kirjoitti. Siellä tulee isommankin koneen kuskille pian äitiä ikävä. kyllähän täkäläisissäkin metsissä kiviä on, mutta kun kaapelioja ei tarvitse olla niin luotisuora, niin kyllä sinne ura löytyy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

    Miikkam

    Kaapelointi luonnollisesti paras keino, mutta jos taloja on 1kpl/km ja asuttuja niistä joka kolmas. Niin lienee syytä miettiä myös investoinnin kannattavuutta.

    Korpituvan Taneli

    Investointi on ilmeisen kannattava, sillä pylväslinjakin maksaa ja pitää määrävälein uusia. Lisäksi tulee hätäkorjaukset.

    Täällä olen kyllä kaapeloinnin yhteydessä hiukan ihmetellyt uusien muuntamoiden pystyttämisintoa. Minunkin tontin nurkalla on nyt uusi muuntamo, joka syöttää peräti kahta entistä maatilaa, jotka molemmat ovat vapaa-ajan / metsätalous käytössä. Ei se jakelujännitteen linja sillä muuntamolla paljon lyhentynyt, mutta jäi toki yksi maantien ylitys (alitus) pois. No, 20kV:n linja menee kyllä vierestä, että siitä ei kustannuksia tullut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Miikkam

    Pylväslinjan käyttöikä n. 50-60 vuotta. Tosin miten lienee nykyiset kyllästeet. Kaapelikaan ei ole ikuinen, nekin on joskus uusittava.

    Jätkä

    Taneli. Kun kyntäaura nostaa kaapelin ylös pellosta, taikka raviojan pohjasta on kaapeliin matkaa vain lapionpiston verran, niin silloin on kyse Fuskaamisesta kaapeliojan teossa.

    On tietenkin selvää kaikille, että järeä kaivukone pistelee kaapeliojaa nopeasti hieman kivisempäänkin maahan, mutta kaapelista puheenollen mitä järkeä on viedä se metsään, joa ei maaperävaikeudet tienreunassa ole isot?

    Metsään haudattuna kaapelin pitää kuitenkin olla melko syvällä, jos ajatellaan sen kestävyyttä puunkorjuukoneiden ja routimisen suhteen.

    Meillä täällä sydänmailla ei ole sähkökatkoksia ollut – tänä vuonnakaan tainnut olla yhtäkään. Kuitenkin sähkö tulee avojohtoja pitkin, paitsi ihan loppupätkät puistokaapelina.

     

    Metsäkupsa

    Tikkulan ehdotus aivan mahdollinen.Kaapelointi ja tienvarsiinsiirto ensisijainen.Kaikista syrjäisimmille torpille kyllä sähköyhtiölle tulee halvemmaksi hommata vara-agrikaatti.Nykyisin linjat saadaan jo puolet nopsempaan myrskyn jälkeen kuntoon,mitä takavuosina.Tämän ansiosta ei mielestäni tule kaikkia linjoja edes siirtää metsistä pois tai kaapeloida.Myös tässä hommassa olisi huomioitava linjan kunto,hyvä kuntoisen linjan purku tuhlausta ja kaiken kukkuraksi ainakin täällä kaikki käytetyt pylväät ongelmajätettä,jonka uudelleen käyttö ei mahdollista heidän lakimiehensä lausunnon perusteella.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 84)