Mitä pahaa nyt tuon myrkyn käytössä on ? Jos maajussit ajavat peltoihin kymmeniä litroja vuodessa / tila ja sen jälkeen me syömme pellon tuotoksen niin mikä ettei sitä johonkin vanhan sähkölinjan alle voi käyttää. Jos näin pääsee helpommalla ja tuollaisen tilkun saa kasvukuntoon niin minä ainakin lotraisin myrkyn pajukkoon.

Ymmärrän myös jessen ajatuksen että hänellä on useampia hehtaareja vanhoja peltoja metsitettävänä ja niissä haapa kasvaa erinomaisesti ilman myrkytystäkin. Voihan olla niin että aloittajan alueella haapa menee kattilaan joten eihän sitä silloin kannata kasvattaa. Jos kuusi tai koivu on ne puulajit jotka tulevat kyseeseen ja myrkyllä saadaan hyvä kasvupohja aikaiseksi niin ei muuta kuin ruisku käyttöön.

Jees: ”Huomautan muuten että SUURET eli metsäyhtiöiden taimetusaloilla ei käytetä glyfostaattia.”

Eikä niiden uudistusalat keskimäärin ole sähkölinjojen metsittämisiä. Mutta kun metsäyhtiöiden pinta-alat lienee jossain kymmenien tuhansien hehtaarien suuruusluokassa/firma, meistä tuskin kukaan osaa sanoa, paljonko nuo glyfosaattia käyttää.

Tuosta juurikäävästä saisi varmaankin oman ketjunsa, mutta täytyy sanoa, ettei se näillä selkosilla ole kovin ajankohtainen ongelma – ainakaan vielä.

Yksi v****maisimmista asioista nuorena pokasahalla oli kun joutui tyveämään lahoa kuusta 🙁 Ensinnäkin jo tyvestä näki kaadettaessa kuinka ruskeaa purua alkoi tulla.
Sitten piti kokeilla pienin välein, että josko puru alkaisi kirkastua. Se oli kovin turhauttavaa kitkutusta.
Joskus muutaman kokeilun jälkeen menin latvapäähän ja sieltä sitten mittailin 2 m:n pöllejä tyveen päin – kunnes puru taas meni ruskeaksi.
Siinä tuli tehtyä jonkin verran kiroilun syntiä!

Silloin puhuttiin lahopuusta ja kuusella oli sellainen ominaisuus, että jos oli jostakin syystä vioittunut, niin lahottaja iski.
Joissakin tapauksissa puhuttiin maannousemasta, joka oli vähän eri juttu.

Mänty ei ollut niin herkkä ottamaan lahoa vaikka oli vioittunutkin.

Glalle noista isojen firmojen glyfon käytöstä. En sitten tiedä mikä moraali on isojen firmojen edustajilla noin piiripäälliköiden tasolla ja alaspäin mutta kysyessäni asiaa yhden, tällä hetkellä ehkä suurimman, eli M-Groupin ison, kymmenien hehtaarien kuusiuudisalan reunalla, ainakin tämän piirin päällikkö hämmästyi kun kysyin glyfostaatin käytöstään. Ei kuulu kuulemma ollenkaan hoito-ohjelmaan . Tarvettakaan ei olisi koska hyvä kääntömätästys turvaa kuusen alkuun lähdön. En myöskään UPM:n alalla, joka on metsänaapurini, ole nähnyt pruuttamiestä vaikka uudisalaa ja heinikkoa on. Sieltäkin näyttää aivan hyvin männyn taimet nousevan kohta hirven sapuskalistalle. Jos sitten käyttävät eivät ainakaan sellaista mainostele. Kertaakaan myös heidän taimetusinfoissaan ei myrkyn käyttöä ole ehdotettu.

Pete siis jatkaa metsäammattilaisten pyhää allianssia että tarkoitus pyhittää keinot. Niinhän sitä on mhy:kin tehneet ihmisten metsissä päästäkseen vain helpolla. Ympäristö-tai muistakaan ”turhista” arvoista viis veisaten.